Tiedote -
Vuoden 2022 nousijat ja laskijat – Suomen parhaiten sydänpysähdystilanteisiin varautuneissa kunnissa kärki vaihtui ja Keski-Suomi loistaa hyvinvointialueiden vertailussa
Sydänliiton Sydänturvallinen Suomi -verkkopalvelussa Suomen kunnat ja hyvinvointialueet on laitettu paremmuusjärjestykseen varautumisessa sydänpysähdystilanteisiin. Nyt Sydänliitto on koonnut dataa vuoden 2022 parhaiten sydänturvallisuuden tasoaan parantaneista kunnista ja rankkasi kovimmat nousijat ja laskijat.
Vuoden 2022 aikana Suomen sydänturvallisimman kunnan titteli vaihtui. Kustavi menetti vuoden aikana kärkipaikkansa Kivijärvelle, joka nousi kärkeen sijalta 7. Kakkospaikalle kiilasi Isojoki merkittävällä nousulla sijalta 70. Kustavi jätettiin kolmanneksi.
Hyvinvointialueiden osalta kärkipaikka pysyi Keski-Suomella. Itä-Uusimaa nousi sijalta 5. hopealle. Kovimman parannuksen hyvinvointialueista teki Etelä-Savo ja suurin putoaja oli Kainuu.
Perää 309 kunnan vertailussa pitävät 12 kuntaa, joihin ei ole rekisteröity yhtään defibrillaattoria eli sydäniskuria. Ahvenanmaa näyttäytyy alueellisesti heikoimpana. Perässä tulevat Helsinki ja varsinaisista uusista hyvinvointialueista heikoimpana oleva Kymenlaakso.
“Sydänturvallinen Suomi -palvelussa kuntien sijoitukset ja sydänturvallisuuden tasot elävät ajantasaisesti, jolloin kunnissa ja hyvinvointialueilla on mahdollisuus tehdä nopeasti näkyviä ja todennettavia tulosparannuksia. Varautuminen ja sillä saavutettavat taloudelliset hyödyt kannattaisi viimeistään nyt ottaa kunnissa ja hyvinvointialueilla esille sekä hyödyntää sydänturvallisuudessa saavutettuja tuloksia kunta- ja aluemarkkinoinnissa”, vinkkaa Sydänliiton markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Esa Takala.
Sydänturvallisuus on muutamissa edelläkävijäkunnissa kirjattu osaksi hyvinvointi- tai turvallisuussuunnitelmaa. Nyt sen raportointi ja seuranta on erityisen helppoa, kun kunnilla ja hyvinvointialueilla on tähän valmis työkalu. Sydänturvallisuuteen on kuitenkin kaikilla kansalaisilla mahdollisuus vaikuttaa.
”Sydänturvallisuuden kehittämisen on hyvä olla suunnitelmallista. Tähän Sydänturvallinen Suomi -palvelu tarjoaa valmista indikaattoritietoa. Jokainen meistä voi omalta osaltaan varautua sydänpysähdystilanteisiin esimerkiksi harjoittelemalla elvytystä ja paikantamalla arkiympäristön sydäniskurit defi.fi-palvelusta tai 112 Suomi -sovelluksesta”, täydentää Sydänliiton asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto.
Sydänliitto tutki vuonna 2019 suomalaisten elvytysvalmiuksia, mahdollisia elvyttämisen esteitä sekä kuinka hyvin sydäniskuri eli defibrillaattori tunnetaan. Suomi elvyttää 2019 -kyselytutkimukseen vastasi tuolloin 1 673 suomalaista. Nyt kysely uusitaan kehityksen selvittämiseksi.
Sydänliitto toivoo medioiden jakavan uutisoinnissaan linkkiä kyselytutkimukseensa, jotta vastaajia saataisiin jälleen kattavasti. Sydänliitto tarjoaa medioille raportin kyselyn tuloksista niiden valmistuttua.
Linkki Suomi elvyttää 2023 -kyselytutkimukseen: https://link.webropol.com/s/SuomiElvyttaa2023
Pressikuvia:
https://sydanliitto.kuvat.fi/kuvat/Pressi/Elvytys+ja+syd%C3%A4niskuri/
Lisätietoa:
Mari Blek-Vehkaluoto
Asiantuntija, elvytys ja riskitekijät, Sydänliitto
mari.blek-vehkaluoto@sydanliitto.fi
p. +358 50 325 5633
Linkit
Aiheet
Sydänliitto edistää suomalaisten terveyttä ja tukee sairastuneita. Toimimme monipuolisesti niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Olemme noin 60 000 jäsenen sydänyhteisö, joka on järjestäytynyt 205 paikalliseen sydänyhdistykseen, 15 alueelliseen sydänpiiriin ja kolmeen valtakunnalliseen järjestöön (Sydänlapset ja -aikuiset ry, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry ja Karpatiat ry).
