Perusasioiden äärelle on hyvä pysähtyä, myös elintavoissa. Vaikka kehitetään hienoja sovelluksia tai teknisesti nerokkaita seurantalaitteita, terveiden elintapojen ytimessä ovat edelleen ravinto, liikunta ja lepo, kirjoittaa Marjaana Lahti-Koski blogissaan.
Presidentinvaalien äänestyspaikoilla on mahdollista tukea kotimaan vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Tuhannet vapaaehtoiset toteuttavat keräyksen ympäri Suomen ja suurin osa heistä on itse vammaisia tai pitkäaikaissairaita. Lahjoituksilla järjestetään muun muassa vertaistukea, apuvälineitä, kuntoutusta ja opaskoirien koulutusta.
THL:n julkaisema ensimmäinen kansallisen sydänrekisterin raportti on karua luettavaa. Vain reilulla viidenneksellä sairastuneista LDL-kolesteroliarvo on tavoitetasolla. Joka kolmannelta ei löydy lainkaan mittaustulosta 6-18 kuukautta toimenpiteen jälkeen. Riskitekijöiden paremman seurannan lisäksi tulisi huolehtia siitä, että kaikilla sairastuneilla on mahdollisuus päästä sydänkuntoutukseen.
Hallituksen esitykset tupakka- ja alkoholilakien muuttamisesta uhkaavat heikentää kansanterveyttä ja lisätä sote-kustannuksia entisestään, Tarttumattomien sairauksien järjestöverkosto toteaa. Suuria kansansairauksia edustavat järjestöt muistuttavat, että hallitusohjelmaan kirjattuna tavoitteena on sote-kustannusten kasvun hillitseminen.
Kiireisen toiminnan vastapainona on tärkeää rauhoittua ja rentoutua. Kun olemme tekemättä ja suorittamatta, keho ja mieli elpyvät. Huomiomme kiinnittyy eri asioihin ja näkökykymme laajenee, Panu Routila kirjoittaa blogissaan.
Influenssakausi on alkamassa ja koronatapausten määrät ovat vahvassa kasvussa. Pelkästään influenssaan sairastuu vuosittain 300 000–800 000 suomalaista ja menehtyy arviolta noin 500–2000 henkilöä. Nyt myös koronan takia sairaalahoitoon joutuneiden määrä on lähtenyt kasvuun. Valtaosa heistä on yli 65-vuotiaita. Rokotteen ottaminen on molempiin paras keino suojautua. Rokottautumisen aika on nyt.
Ruokapöytä on paikka, jossa sukujen perinteet, maut ja tarinat kohtaavat. Paikka, jossa jaamme iloja ja puramme huolia. Paikka, joka voi tuoda yhteen tuttuja ja tuntemattomiakin. Paikka, jossa ruokatottumukset opitaan ja kehittyvät. Yhteinen ateria vahvistaa ihmisten välisiä suhteita. Se luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Suomen Sydänliitto, Suomen Elvytysneuvosto ja Hätäkeskuslaitos nostavat 16.10. vietettävän Maailman elvytyspäivän kynnyksellä esiin huolensa suomalaisten elvytysvalmiudesta. - Elvytystaito on kansalaistaito, jonka osaamisessa suomalaisilla on paljon parantamisen varaa. Vain 47 % suomalaisista saa sydänpysähdystilanteessa maallikon antamaa elvytystä, kun Euroopan keskiarvo on 58 %.
Yhdistyksissä on paljon vertaistuellista toimintaa. Suuri kunnia ja kiitos vertaistuen toteutumisesta menee itse toimijoille, koulutetuille vapaaehtoisille vertaistukihenkilöille, kirjoittaa Sydänliiton puheenjohtaja Panu Routila.
Suomalaisille tehdyssä kyselyssä yleisin pelon aihe oli yksinäisyys, toisena se, että elämästä puuttuisi merkityksellisyys. Myös läheisen sairastumisen tai menettämisen pelko oli yleistä. Sydänliiton koulutetut vertaistukihenkilöt auttavat samankaltaisessa elämäntilanteessa olevaa, Marjaana Lahti-Koski kirjoittaa blogissaan.
Suomen vanhimpiin keräyksiin kuuluva Pieni ele -vaalikeräys keräsi vapaaehtoisten avulla lähes miljoona euroa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyväksi. Suomalaisten halu auttaa näkyi tuoton nousemisena 94 prosenttia vuoden 2022 keräyksestä, kun koronarajoitukset eivät enää vaikuttaneet ihmisten toimintaan.
Sydänliitto selvitti laajalla kyselytutkimuksella (N=825), miten sydämen vajaatoimintaa sairastavat kokevat saamansa hoidon tuen. Vastaavaa, koko Suomea kattavaa selvitystä ei ollut aiemmin toteutettu.
Toukokuun 7.-14.5.2023 vietettävä Sydänviikko on hyvä esimerkki vapaaehtoistoiminnan voimasta. Tarjolla on paljon mielenkiintoisia tapahtumia, Sydänliiton puheenjohtaja Panu Routila kirjoittaa blogissaan.
Jokainen ihminen – iso ja pieni, nuori ja vanha – ansaitsee kannustusta ja rohkaisua liikuntaan, kirjoittaa Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski.
Sydänliitto ja sen alueelliset sydänpiirit tekivät vuoden 2022 lopulla selvityksen sepelvaltimotautipotilaiden jatkohoidon järjestämisestä eri hyvinvointialueilla. Selvitys paljasti merkittäviä alueellisia eroja potilaiden mahdollisuuksissa ohjautua suositusten mukaiseen jatkohoitoon esimerkiksi sydäninfarktin tai pallolaajennuksen jälkeen.
Sydänliitto toteutti vuoden 2023 alussa Suomi elvyttää -kyselytutkimuksen. Kyselyllä pyrittiin selvittämään muutosta suomalaisten elvytysvalmiudessa vuosien 2019 ja 2022 välillä. Tuoreen tutkimuksen tuloksia verrattiin Sydänliiton vuonna 2019 tekemään vastaavaan kyselyyn. Suomalaisten elvytysvalmiudet olivat parantuneet kaikilla osa-alueilla.
Vuodesta 1907 lähtien Suomen vammaisille ja sairaille apua tuonut Pieni ele -vaalikeräys on eduskuntavaalien aikana äänestyspaikoilla. Lahjoitusten avulla saadaan järjestettyä esimerkiksi vertaistukea tai kuntoutusta. Pienituloisille ja sairaille piristävät tapahtumat ovat tärkeitä.
Lihavuuden stigma koskettaa myös lapsia ja perheitä. Etenkin, jos lapsen paino on noussut, kokevat vanhemmat huolta, harmitusta, syyllisyyttä ja turhautumistakin sekä avun saannissa että ympäristön suhtautumisessa. Vastuullisempaa painopuhetta tarvitaan sekä yhteiskunnan että terveydenhuollon taholta.
Teemme kovasti työtä sen eteen, että sairastuneille olisi tarjolla katkeamatonta hoitoa ja Sydänliiton palvelut löytyisivät helposti auttamaan jokaista sairastunutta. Sydäntyö on nyt erityisen tärkeää, meidän tehtävämme on olla tukemassa uutta terveydenhuoltojärjestelmäämme toimimaan entistä paremmin, Sydänliiton puheenjohtaja Panu Routila kirjoittaa blogissaan.
Sydänliitto teki vuonna 2019 tutkimuksen, jolla selvitettiin suomalaisten elvytysvalmiuksia, mahdollisia elvyttämisen esteitä sekä kuinka hyvin sydäniskuri eli defibrillaattori tunnetaan. Median avustuksella tähän Suomi elvyttää 2019 -kyselyyn saatiin 1 673 suomalaisen vastaukset. Kysely toistetaan nyt kehityksen selvittämiseksi.
Suomi elvyttää 2023 -kyselyon käynnistynyt ja siihen on saatu 24
