Palkanlaskennan erityistilanteita korona-aikana

Tiedotetta on päivitetty 20.3 hallituksen tiedotustilaisuuden perusteella. Päivitykset alla.

Olemme koonneet tähän näkemyksiä tilitoimistojen asiakasyritysten palkanlaskennassa esiin nouseviin ajankohtaisiin kysymyksiin. Vastaukset perustuvat työsopimuslain tulkintaan. Suosittelemme työnantajaa ja työntekijää soveltavan myös arkijärkeä ja olevan valmiita kompromisseihin. Jos asioista lähdetään käräjöimään, ollaan tutkimattomilla vesillä poikkeusolojen vuoksi – ennakoitavuutta tuomioistuinten ratkaisusta ei ole samassa määrin kuin normaalitilanteessa.

Lasten hoito koulun ja päiväkodin sulkemisen vuoksi

Lähtökohtaisesti työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta nykyisen lainsäädännön puitteissa. Työnantajan ja työntekijän kannattaa miettiä erilaisia poikkeuksellisia työaika- ja etätyöjärjestelyjä asian hoitamiseksi.

Työntekijän oma ilmoitus sairastumisesta

Työpaikalla on hyvä miettiä sairaustilanteissa työntekijän oman ilmoituksen käyttöön ottoa, mikäli se ei ole vielä käytössä. Työnantaja voi hyväksyä omalla ilmoituksella työntekijän poissaolot esimerkiksi 1 – 3 päivän ajan. Nykyisessä poikkeustilanteessa omailmoitusaikaa voisi jatkaa esimerkiksi 5 – 7 päivään.

Työnantajan ohjeistus tai määräys työntekijälle jäädä kotiin

Jos työnantaja ohjeistaa tai määrää omalla päätöksellään työntekijän jäämään kotiin tartuntariskin vuoksi ilman sairauden todentavaa lääkärintodistusta, on työnantaja velvollinen maksamaan palkkaa.

Työntekijän oma päätös jäädä kotiin tartuntariskin vuoksi

Jos työntekijä päättää jäädä kotiin tartuntariskin vuoksi, ei työnantajalla ole lähtökohtaisesti palkanmaksuvelvollisuutta. Toisaalta työnantajan velvoitteena on järjestää työntekijälle olosuhteet ja työn luonne huomioiden turvallinen työpiste – erityisesti jos työntekijä kuuluu riskiryhmään. Näissäkin tilanteissa mahdollisuudet etätyön tekemiseen kannattaa selvittää.

Työnteon estyminen työpaikalla koronaviruksen vuoksi

Jos työnteko työpaikalla estyy työpaikalla todetun koronaviruksen vuoksi, on voi työnantaja osoittaa työntekijän etätöihin. Ellei etätyöskentely ole mahdollista, työnantajalla on työnteon estyessä työnantajasta ja työntekijästä johtumattomasta syystä palkanmaksuvelvollisuus enintään 14 päivän ajan. (Työsopimuslain 2:12 §).

Työntekijän paluun estyminen työ- tai lomamatkalta

Tässä asiassa työoikeuden asiantuntijoiden näkemykset ovat poikenneet toisistaan tilanteen poikkeuksellisuuden johdosta. Lähtökohtaisesti tässäkin sovelletaan työsopimuslain 2:12 § kohtaa eli palkanmaksuvelvollisuus olisi 14 päivää. On myös esitetty näkemyksiä, että jos työntekijä on lähtenyt lomamatkalle ulkomaille Ulkoministeriön matkustusrajoitussuosituksen jälkeen, ei palkanmaksuvelvollisuutta olisi.

Työntekijän asettaminen karanteeniin, tartuntatautipäiväraha

Jos työntekijä asetetaan viranomaispäätöksellä karanteeniin Suomessa tai EU-alueella, lakkaa palkanmaksuvelvollisuus, mutta työntekijä voi hakea tartuntatautipäivärahaa. Lue lisää: https://www.kela.fi/tartuntatauti ja https://www.kela.fi/ajankohtaista-tyonantajat

Lomautukset

Työsopimuslain 5. luku käsittelee lomauttamista. Lomautusilmoitus tulee antaa 14 päivää ennen mahdollista lomautusta. Lomautusta ei ole pakko toteuttaa, vaikka varoitus olisi annettu. 

(Päivitys: 20.3 hallitus tiedotti, että aika tullaan määräaikaisesti lyhentämään viiteen päivään.)

Yhteistoimintalakia on noudatettava lomautustilanteissa niissä yrityksissä, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Neuvotteluesitys on annettava 5 päivää ennen neuvottelujen alkua. Neuvottelujen kesto eri tilanteissa on 14 päivää tai 6 viikkoa. Kesto on 14 päivää kun on kyse alle 90 päivän lomautuksista tai alle 10 työntekijään kohdistuvissa tilanteissa. Lomautusilmoitus voidaan antaa neuvottelujen päätyttyä. Useissa yrityksissä on kuitenkin jo sovellettu yhteistoimintalain poikkeussäännöstä, joka mahdollistaa lomauttamisen ilman yt-neuvotteluaikaa. Yt-neuvotteluissa voidaan myös sopia lyhyemmästä ajasta ja näin jo eräissä yrityksissä toimittu. 

(Päivitys: 20.3 hallitus tiedotti, että yt-neuvottelujen vähimmäiskesto tullaan määräaikaisesti lyhentämään viiteen päivään.)

Kannattaa myös muistaa, että eräissä työehtosopimuksissa on sovittu poikkeuksia työsopimuslain ja yhteistoimintalain pääsäännöistä.

Liiton tuottamista uutisista ja tiedotteista liittyen koronaepidemiaan löydät koosteen Taloushallintoliiton sivuilta: https://taloushallintoliitto.fi/tal-koronauutisointi