Lähes puolet nuorista lähtee kouluun ilman aamupalaa – vanhempien esimerkki on usein ratkaiseva

Arlan ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) teettämän Suuren Aamupalakyselyn mukaan 44 prosenttia 13–17‑vuotiaista ei syö aamupalaa koulupäivinä. Ilmiö näkyy nuorten jaksamisessa, keskittymisessä ja hyvinvoinnissa. Aamupala on pieni asia, jolla on suuri vaikutus. Se ei vaadi täydellisiä aamuja – usein riittää valmis leipä, muistutus tai vanhemman oma esimerkki.

Mitä nuoret itse sanovat?

Aamupalakyselyn mukaan 72 % nuorista pitää aamupalan syömistä tärkeänä. Silti nälän tunteen puute, halu nukkua pidempään, kiire ja se, ettei aamupalaa ole valmiina, vievät usein voiton hyvistä aikeista.

Nuorten viesti on selkeä ja käytännöllinen: 43 prosenttia nuorista söisi aamupalan useammin, jos joku tekisi sen valmiiksi. Lähes kolmasosa toivoo kotiin enemmän itselleen mieluisia vaihtoehtoja aamupalaksi. Monelle ratkaisevaa olisi myös se, jos voisi syödä aamupalan koulussa.

Yksi kyselyn kirkkaimmista havainnoista liittyy vanhempien esimerkkiin. Jos vanhempi syö aamupalan, 62 prosenttia nuorista syö aamupalan joka koulupäivä. Jos vanhempi ei syö aamupalaa, vastaava osuus putoaa 35 prosenttiin.

Aamupalan vaikutukset tuntuvat nopeasti, ja nuoret tunnistavat sen itsekin: on parempi vire, keskittymiskyky, fyysinen olo ja mieliala. Säännöllinen aamupala heijastuu myös tyytyväisyytenä elämään.

”Kun nuorta halutaan kannustaa syömään aamupalaa, kaikkein tärkeintä on kysyä häneltä itseltään, mikä hänelle maistuu. Kyselymme mukaan nuoret syövät mieluiten aivan tavallisia ruokia: leipää ja leivänpäällisiä, jogurttia tai rahkaa, muroja tai mysliä, hedelmiä tai marjoja sekä puuroa. Aamupalan ei tarvitse olla täydellinen tai monimutkainen. Tärkeintä on, että se tuntuu nuoresta omalta ja on helposti saatavilla”, totesi Arlan markkinointijohtaja Anne Terimo Elintarviketeollisuusliiton Elintarvikepäivässä 5.5.2026.

Hyvä koulupäivä käynnistyy aamupalalla

Opetushallituksen opetusneuvos Marjaana Manninen avasi aamupalan merkitystä kouluarjessa Arlan ja MLL:n maaliskuisessa Nuorten Aamupala Round Tablessa, jossa julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten edustajat pohtivat ratkaisuja nuorten aamupalasyömisen tukemiseksi.

”Nuorten ruokailutottumukset ovat muuttuneet viime vuosina, ja yksi selvä muutos liittyy siihen, että aamupala jää yhä useammalla väliin. Kouluissa tämä näkyy väsymyksenä ja nuokkumisena. Aamupalan syöminen osana säännöllistä ruokarytmiä vaikuttaa koko koulupäivään: oppimiseen, jaksamiseen ja myös emotionaaliseen tasapainoon”, Marjaana Manninen totesi.

Mannisen mukaan ruokailu on olennainen osa koulupäivän rakennetta. Kotona syöty aamupala ja koulussa nautittu täysipainoinen kouluateria muodostavat yhdessä perustan päivälle, joka alkaa usein keskittymistä vaativilla oppitunneilla ja jatkuu iltapäivään asti.

”Ilman säännöllistä aamupalaa tai koululounasta moni nuori ”laiduntaa” pitkin päivää napostellen, mikä heikentää vireyttä ja keskittymistä. Siksi on tärkeää, että kodeissa ja perheissä huolehditaan aamupalan syömisestä ja kouluissa kannustetaan nuoria syömään kouluruoka. Säännöllinen ruokarytmi alkaa aamupalasta, ja se on lopulta hyvin kustannustehokas tapa edistää nuorten jaksamista, oppimista ja mielen hyvinvointia”, Manninen sanoi.

Arla ja MLL: keskustelusta teoiksi

Arla ja MLL ovat kuluvan vuoden aikana vieneet nuorten aamupalaa koskevaa keskustelua tietoisesti kohti tekoja. Yhteistyössä on hyödynnetty tutkimustietoa ja nuorten omaa ääntä. Työn kokoavana tunnisteena on #GBWM (Get Breakfast With Me), joka heijastaa nuorten omaa some-kulttuuria.

Yksi GBWM-teoista on ollut yhteistyö Toimistopoikien kanssa. Suositun vaikuttajaryhmän viihteellinen aamupala-aiheinen live-show talven aikana tavoitti nuoria keskiviikkoaamuisin ennen koulun alkua ja teki aamupalasta samaistuttavan osan nuorten arkea. Lisäksi Arla ja MLL ovat tuottaneet kouluille GBWM-hengessä minipodcasteja, joita voidaan hyödyntää yläkoulujen aamunavauksissa ja oppitunneilla keskustelun herättäjinä.

”Maailmassa on paljon isoja asioita, joihin emme yksin pysty vaikuttamaan. Aamupala on harvinainen poikkeus: se on pieni, kaikkia lähellä oleva ja merkityksellinen teko, jolla voidaan aidosti tukea nuoren hyvinvointia. Siksi on tärkeää, että myös kouluissa käydään keskustelua nuorten kanssa ja kannustetaan heitä aamupalalle”, sanoo Paula Aalto, MLL:n kehittämispäällikkö.

Tavoitteena parempi arki nuorille

Arlan ja MLL:n yhteistyö nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi jatkuu. Tavoitteena on, että yhä useampi nuori aloittaisi koulupäivänsä aamupalan syöneenä ja energisenä. Nuorena opitut arjen tavat luovat usein pohjan hyvinvoinnille myös myöhemmin elämässä.

Avainlukuja kyselystä

Arlan ja MLL:n Suuren Aamupalakyselyn toteutti Tutkimustoimisto Vastakaiku. Kyselyyn vastasi 548 13–17-vuotiasta nuorta ja 584 samanikäisten nuorten vanhempaa syksyllä 2025.

Aamupalan syömisestä

• 44 % nuorista ei syö päivittäin aamupalaa koulupäivinä. 72 % nuorista pitää kuitenkin aamupalan syömistä koulupäivinä tärkeänä.
• Nuorista, jotka syövät aamupalan päivittäin, 67 % syö myös kouluruoan päivittäin. Nuorista, jotka eivät syö aamupalaa päivittäin, kouluruoan syö päivittäin 42 %.
• 40 % pojista ja 47 % tytöistä ei syö päivittäin aamupalaa koulupäivinä.
• 64 % nuorista syö yleensä aamupalan yksin, 33 % perheenjäsenten kanssa ja 3 % kaverin tai jonkun muun kanssa.

Hyvinvoinnista

• Nuorista, jotka syövät päivittäin sekä aamupalan että kouluruoan, 80 % antaa elämästään kouluarvosanan 8–10. Niillä, joilla aamupalan ja koululounaan syöminen ei ole jokapäiväistä, tyytyväisimpien joukko laskee lähes puoleen (42 %).
• Nuoret näkevät aamupalan syömisessä paljon positiivisia vaikutuksia omaan olotilaan:
• 66 % jaksaa paremmin, on enemmän energiaa
• 49 % pystyy keskittymään paremmin koulussa
• 46 % on fyysisesti parempi olo
• 39 % on parempi fiilis ja mieliala
• 35 % jaksaa paremmin urheilla ja liikkua

Vanhempien ja kodin roolista

• Jos vanhempi syö aamupalan arkiaamuisin, jopa 62 % nuorista syö itsekin aamupalan joka koulupäivä. Jos vanhempi ei syö aamupalaa, vain 35 % nuorista syö aamupalan.
• 24 %:lle nuorista vanhempi tai huoltaja tekee aamupalan koulupäivinä. Toisaalta 40 % vanhemmista ei koskaan arkiaamuisin tee lapselleen aamupalaa valmiiksi.
• 36 % nuorista pitää aamupalaa melko tai erittäin tärkeänä yhteisenä hetkenä perheenjäsenten kanssa. Vanhemmilla vastaava luku on 57 %.

Lisätietoja:

Anne Terimo, markkinointijohtaja, Arla Oy
Haastattelupyynnöt viestinnän kautta: sirpa.rinne@arlafoods.com

Paula Aalto, kehittämispäällikkö, lasten ja nuorten osallisuus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
paula.aalto@mll.fi
Puh. 050 309 6229