Historiallisen matala vedenpinta uhkaa Euroopan toimitusketjuja

Historiallisen matala vedenpinta Reinissä ja Tonavassa aiheuttaa haasteita kuljetuksille, teollisuudelle ja energiantuotannolle Euroopassa. Tilanne osoittaa, kuinka äärimmäiset sääilmiöt vaikuttavat yhä enemmän taloudelliseen toimintaan ja toimitusketjuihin yli valtioiden rajojen.

– Reinin ja Tonavan matala vedenpinta osoittaa, kuinka nopeasti äärimmäiset sääilmiöt voivat aiheuttaa taloudellisia seurauksia. Kuljetuskapasiteetin vähetessä samaan aikaan, kun energiantuotanto ja teollinen toiminta kärsivät, eurooppalaisten toimitusketjujen haavoittuvuus kasvaa. Tämä on kehitys, joka yritysten on otettava huomioon tulevassa suunnittelussaan, sanoo Cofacen ekonomisti Jonathan Steenberg.

Eurooppaa on jo useiden kuukausien ajan koetellut kuuma ja kuiva sää. Elokuussa Reinin vedenpinta laski Kaubissa Saksassa vain kahdeksaan senttimetriin, mikä on alhaisin koskaan mitattu taso. Samaan aikaan myös Tonavassa on poikkeuksellisen matalat vedenpinnat.

Euroopan yrityksille kyse on muustakin kuin sääilmiöstä. Rein ja Tonava ovat mantereen tärkeimpiä kuljetusreittejä, ja niiden osuus Euroopan sisävesiväylien tavarankuljetuksista on yhteensä 72 prosenttia. Matala vedenpinta rajoittaa kuljetuskapasiteettia ja aiheuttaa haasteita niin teollisuudelle, energiantuotannolle kuin logistiikallekin.

Merkittäviä seurauksia kuljetussektorille

Vaikutukset näkyvät jo nyt. Elokuun alussa jotkin Reinillä liikennöivät proomut pystyivät kuljettamaan vain noin 20 prosenttia normaalista kuormastaan, kun taas Tonavan tietyillä osuuksilla toimijat ovat joutuneet vähentämään lastikapasiteettiaan jopa 40 prosentilla.

Mahdollisuudet siirtää suuria tavaramääriä muihin kuljetusmuotoihin ovat rajalliset. Yksi jokialus voi kuljettaa lähes 2 000 tonnia tavaraa, kun tavarajunan kapasiteetti on enintään 1 500 tonnia ja säiliöauton noin 25 tonnia.

Kokemukset edellisestä suuresta kuivuusjaksosta vuonna 2018 osoittavat, millaisia taloudellisia seurauksia tällä voi olla. Tuolloin jokikuljetusten kustannukset nousivat merkittävästi, samalla kun Saksan bruttokansantuotteen kasvu hidastui 0,3–0,4 prosenttiyksikköä.

Vaikuttaa myös energiantuotantoon

Matala vedenpinta ei aiheuta haasteita ainoastaan kuljetussektorille. Tonavaa käytetään myös Unkarissa sijaitsevan Paksin ja Romaniassa sijaitsevan Cernavodăn ydinvoimalaitosten jäähdyttämiseen. Ne tuottavat noin 40 prosenttia Unkarin ja 20,5 prosenttia Romanian sähköstä. Vähentynyt vedenvirtaus on jo vaikuttanut laitosten toimintaan.

Korvatakseen pienemmän tuotannon operaattorit joutuvat tuomaan sähköä ulkomailta tai käyttämään kalliimpia kaasuvoimaloita. Romaniassa tuontisähkö maksaa 2-2.5 kertaa enemmän kuin maassa tuotettu sähkö. Tämän vuoksi sekä Unkarin että Romanian viranomaiset ovat ottaneet käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä vähentääkseen joidenkin suurten teollisuusyritysten sähkönkulutusta.

Euroopan taloudesta tulee yhä haavoittuvampi

Cofacen mukaan tilanne havainnollistaa, kuinka ilmastoon liittyvät tapahtumat vaikuttavat yhä enemmän taloudelliseen toimintaan ja yritystoimintaan yli valtioiden rajojen. Ennusteiden mukaan Reinin ja Tonavan vedenpinnat pysyvät todennäköisesti alhaisina myös tulevina viikkoina. Tutkijat arvioivat samalla, että tällaiset tapahtumat voivat yleistyä tulevaisuudessa vähäisemmän lumipeitteen, vetäytyvien jäätiköiden ja yhä useampien äärimmäisten helleaaltojen seurauksena.

– Haasteena ei ole enää pelkästään yksittäisten tapahtumien hallinta niiden toteutuessa. Yritysten on myös arvioitava, kuinka kasvavat ilmastoriskit voivat vaikuttaa toimittajiin, kuljetusreitteihin ja kriittiseen infrastruktuuriin pitkällä aikavälillä, Steenberg sanoo.