30 vuotta vanha järjestelmä ei riitä – talotekniikka digitalisoituu

Markkinoiden johtavat kiinteistönomistajat ovat jo pitkään tehneet vastuullisuustyötä, tavoitteena varmistaa kiinteistöjen kiinnostavuus vuokralaisille ja sijoittajille.

Vastuullisuus osoitetaan kansainvälisesti tunnetuilla sertifikaateilla kuten BREEAM ja LEED sekä osallistumalla vuosittaisiin vastuullisuusarviointeihin kuten GRESB ja GRI.

Julkisella puolella kansalliset ilmastohankkeet ja energiatehokkuusohjelmiin osallistuminen ovat ohjanneet kuntia ja valtioita kehittämään vihreitä rakennuksia.

Hyvät tulokset eivät ole syntyneet itsestään, vaan on tarvittu rohkeutta toteuttaa merkittäviä investointeja uusin energiajärjestelmiin ja talotekniikkaan, jotka ovat johtaneet parempaan energiatehokkuuteen, ja sitä kautta tehneet rakennuksista ympäristöystävällisempiä.

Oikein käytetty teknologia pääroolissa

Uudet energiajärjestelmät, moderni talotekniikka ja tilojen käyttöä jatkuvasti huomioiva automaatio ovat keskeisessä roolissa, kun rakennusten hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään ja rakennuksia kehitetään lähes energiaomavaraisiksi. Aivan ehdoton vaatimus on, että näiden uusien järjestelmien käytettävyys ja suorituskyky pidetään huipussa koko elinkaaren ajan. Muuten investoinneista ei saada tavoiteltuja hyötyjä aikaan.

Samaan aikaan huoli huonosta sisäilmasta ja sen yhteydestä kuluttajien hyvinvointiin on lisääntynyt – etenkin pandemian aikana. Hyvästä sisäilmasta on tullut merkittävä kilpailutekijä vastuullisuuden rinnalle. Etätyön yleistyessä tilojen käyttötarpeet ovat muuttuneet radikaalisti ja sisäilman hallintaan tarvitaan uusia, tehokkaita ratkaisuja.

“Vanha valvomo ja kallis konsultti” yhdistelmä vaihtoon

Talotekniikkaa on seurattu yli 30 vuotta rakennusautomaatiojärjestelmien valvomo-ohjelmistojen avulla.

Viimeisen 10 vuoden aikana on markkinoille tullut laaja joukko talotekniikka-alan yrityksiä, jotka tarjoavat uudenlaisia asiantuntijapalveluita käyttäen kuitenkin edelleen samoja valvomoita työkaluina.

Valvomoiden tekniikka on kehittynyt, mutta asiantuntijoiden toiminta perustuu edelleen mittausten ja ohjausten hetkellisarvojen manuaaliseen analyysiin. Rinnalle ovat tulleet erilaiset energiaraportointijärjestelmät, joiden tulokset ovat luettavissa kuukauden viiveellä.

Vanha toimintamalli on armottoman hidas sekä tehoton ja sen tulokset riippuvat asiantuntijan työn laadusta ja osaamisesta. Kaikista työtunneista, turhistakin, laskutetaan kiinteistön omistajaa.

Digiloikan aika energiajärjestelmien ja talotekniikan ylläpidossa

Talotekniikan nopean kehityksen myötä mittareiden määrä on kymmenkertaistunut ja monimutkaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Jos mittausten valvontaa laiminlyödään ja prosessien suorituskykyjen annetaan heikentyä – ajaudutaan helposti tilanteeseen, jossa energiankulutus lisääntyy tarpeettomasti ja sisäilma kärsii.

Vanhan valvomokonseptin rinnalle on tullut uusia työkaluja, joiden avulla LVI-prosessia, sisäilmaa ja energiankulutusta voidaan valvoa täysin automaattisesti.

Nuuka on lähtenyt ratkaisemaan talotekniikan jatkuvan valvonnan haastetta kehittämällä energiajärjestelmien ja talotekniikan diagnostiikkaohjelmiston, jonka avulla voidaan ennakoida ja tunnistaa automaattisesti poikkeamat ja häiriöt taloteknisissä prosesseissa ja automaatiossa.

Olemme seuranneet useamman vuoden aikana yli tuhannen rakennuksen LVI-prosesseja kuudessa eri maassa. Näiden kokemusten pohjalta on kehitetty laaja algoritmikirjasto ja tekoälyratkaisu, joka pystyy diagnosoimaan täysin automaattisesti laitteiden ja prosessien virheelliset toiminnat sekä huolto- ja kunnossapitotarpeet.

Automaattinen diagnostiikka nopeuttaa vikojen paikallistamista, helpottaa korjaamaan viat kerralla kuntoon ja mahdollistaa kunnossapitohenkilöstön osallistumisen kunnossapitoprosessien kehittämiseen. Diagnostiikka auttaa siirtymään tarpeettomasta ennakkohuollosta tarpeenmukaiseen huoltoon, jossa datan avulla tunnistetaan lievästi oireilevia laitteita.

Digiloikan hyödyt pähkinänkuoressa

• Talotekniikan oikea toiminta pystytään jatkuvasti varmistamaan, joka johtaa tavoiteltuihin sisäilmaolosuhteisiin optimaalisella energiatehokkuudella
• Toiminnanvarmistukseen tarvittavan asiantuntijatyön määrä ja kustannukset vähenevät
• Kunnossapidon kyky reagoida poikkeustilanteisiin ja ratkaista talotekniikan ongelmat nopeutuvat
• Kiinteistötiimien (johto, asiantuntijat ja kunnossapito) osaaminen ja tieto rakennuksen toiminnasta lisääntyy, tiedonkulku tulee läpinäkyväksi ja tekeminen tehostuu
• Kiinteistön kehitystä ja PTS-suunnitelmia voidaan tehdä dataan pohjautuen ja investoinnit voidaan ajoittaa oikein