Koillis-Atlantin sillikanta laskenut kriittiselle tasolle – saalissuositusta leikataan 44 %

Uudet luvut kertovat, että hallitukset ovat ajamassa Koillis-Atlantin silliä kohti 1960-luvun kaltaista kannanromahdusta, koska ne eivät kykene sopimaan saaliskiintiöistä ja pysäyttämään kannan liikakalastusta. Koillis-Atlantin silli on yksi Euroopan ikonisimmista ja taloudellisesti tärkeimmistä kalakannoista.

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES, tiedejärjestö, joka on vastuussa kestävien saalisrajoitusten määrittelemisestä, on ilmoittanut [1], että Koillis-Atlantin sillikantaan kohdistuvaa kalastusta on leikattava 44 prosentilla. Tämä vastaa 302 932 tonnia kalaa. ICES ennustaa myös, että vaikka suositusta noudatettaisiin, sillikantojen taso on silti vaarassa pudota alle kriittisen tason [2] vuoteen 2025 mennessä ja kannan pitkän aikavälin kestävyys on vaarassa.

Perjantaina julkaistu uusi data osoittaa, että Koillis-Atlantin sillikanta on romahtanut vuoden 2008 7 miljoonasta tonnista noin 3,7 miljoonaan tonniin. Marine Stewardship Councilin (MSC) analyysin mukaan vuonna 2022 saaliit ylittivät ICESin suosituksen 36 prosentilla.

Erin Priddle, Marine Stewardship Councilin Pohjois-Euroopan johtaja kertoo: “Koillis-Atlantin sillikannan heikkenevän tilan ja viimeisimmän hälyttävän ennusteen pitäisi lähettää hallituksille vakava viesti siitä, että kalakannat ovat vaarassa romahtaa, jos niitä jatkuvasti ylikalastetaan. Esimerkki tilanteen vakavuudesta löytyy lähihistoriastamme. 1960-luvulla liikakalastus ja huono kannanhoito johtivat sillikannan romahtamiseen ja kalastus jouduttiin lopettamaan viideksi vuodeksi kannan elpymisen mahdollistamiseksi. Monet kalastusyritykset ja kalan jalostajat menivät silloin konkurssiin ja tuhansia työpaikkoja menetettiin.”

Huolestuttavan kehityksen ytimessä on kalastusmaiden kyvyttömyys sopia kalastuskiintiöiden jakamisesta tieteellisten suositusten mukaisesti. Sen sijaan Koillis-Atlantin silliä sekä makrillia ja mustakitaturskaa kalastetaan yksittäisten valtioiden yksipuolisesti asettamien kiintiöiden mukaisesti, mikä johtaa näiden luonnonvarojen jatkuvaan liikakäyttöön.

MSC kehottaa Koillis-Atlantin kalastusmaiden hallituksia kiireellisesti sopimaan tieteellisen ohjeistuksen mukaisesta kiintiöiden jakamisesta. Tulevat rannikkovaltioiden kokoukset lokakuussa 2023 ovat ratkaiseva tilaisuus päästä nykyisestä umpikujasta ja sopia kiintiöosuuksien jaosta ICESin ohjeen mukaisesti ja pyrkiä turvaamaan kalakantojen terveys myös tuleville sukupolville.

Priddle jatkaa: “Alueen hallitusten on tunnistettava nämä viimeisimmät tieteelliset tiedot varoituksena siitä, että silli- ja makrillikannat tarvitsevat kiireellisesti yhteisen hoitosuunnitelman, jonka puitteissa kalastusmäärät säilyvät kestävissä tieteellisissä rajoissa.”

"Koillis-Atlantin pelagiset kannat ovat Euroopan suurimpia kalakantoja ja niitä kalastavat valtiot kuuluvat maailman rikkaimpiin maihin. Kaikki asianosaiset hallitukset ovat syyllisiä kalakantojen huonoon tilaan, jos ne edelleen ylittävät tieteelliset ohjearvot ja myöntävät liian suuret kiintiöt omalle maalleen. Kiintiöiden asettaminen kestäviin biologisiin rajoihin on hyvän kalastuksenhallinnan perusta ja se on myös avain näiden tärkeiden pelagisten kantojen terveyden turvaamiseen pitkällä aikavälillä. Kun vaakalaudalla on näin paljon, on mahdotonta hyväksyä, että poliittiset epäonnistumiset estävät pitkäaikaisen ja kestävän ratkaisun löytymisen näille kalastuksille.”

MSC:n analyysista käy ilmi, että pelkästään viimeisen kuuden vuoden aikana Koillis-Atlantin sillin, makrillin ja mustakitaturskan kokonaissaaliit ovat ylittäneet tutkijoiden suositteleman saalismäärän 31 prosentilla. Tämä vastaa lähes 4,5 miljoonaa tonnia kalaa, joka olisi pitänyt jättää mereen.

Kalastusvaltioiden jatkuvat epäonnistumiset kestävien kiintiötasojen sopimisessa ja siitä seuranneet kalastusten MSC-sertifikaattien pidättämiset ovat johtaneet siihen, että kuluttajien saatavilla oleva kestävästi pyydetty kala on vähentynyt merkittävästi. Suomessa monet tutut sillituotteet ovat menettäneet MSC-merkin, kun vain osa sillituottajista on säilyttänyt sitoutumisensa kestävästi pyydettyyn kalaan [3].

Ratkaisu on kuitenkin käden ulottuvilla. MSC:n raportissa North-East Atlantic Pelagic Fisheries – Management Challenges for Straddling Fish Stocks, hahmoteltiin erilaisia hallintajärjestelmiä, joita hallitukset voisivat harkita saadakseen sopimuksen aikaiseksi. Keinoja ovat mm. enemmistöpäätökset, konfliktinratkaisumenettelyt ja mukautuvat jakoperiaatteet. Näitä hallintametodeja käytetään jo muualla maailmassa – esim. Perun piikkimakrillin kalastuksessa, joissa keinoja on hyödynnetty kalakannan kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi.

Toimitukselle:

Lähteet

1. ICESin ohjearvot mustakitaturskan, Koillis-Atlantin sillin ja makrillin kalastukselle löytyvät täältä.
2. Koillis-Atlantin sillikanta on lähellä kriittistä b-kynnysarvoa (b-trigger). Tämä tarkoittaa ICESin mukaan sitä, että kannan kutumassa (spawning stock biomass, SSB) on laukaissut erityisiä hallintatoimenpiteitä.
   
3. Esimerkiksi Keskon, Lidlin ja IKEAn oman merkin tuotteista sekä Suomen Sillikonttorin kaikista silli ja silakkatuotteista löytyy edelleen sininen MSC-merkki.
4. Raportti MSC:n hiljattain koolle kutsumasta symposiumista Koillis-Atlantin pelagisten kalalajien kiintiöiden jakamiseen liittyvistä ratkaisuista löytyy täältä.
5. Lisätietoja Koillis-Atlantin tilanteesta ja jaetuista kalastuskiintiöistä löytyy täältä englanniksi.