​Eurooppalaisilla inframarkkinoilla kiinnostus yksityiseen rahaan kasvaa

Infrastruktuurisijoitukset ovat harvinaisempi ilmestys rahastosäästäjän valikoimissa. Ne kuitenkin sopivat hyvin hajautettuun salkkuun.

Säästöpankkien rahastoyhtiössä vastuullisena kiinteistö- ja infrastruktuurirahaston salkunhoitajana toimiva Johan Hamström muistuttaa, että infrastruktuurisijoituksissakin muun muassa moottoritiet ja lentokentät ovat riippuvaisia talouden kunnosta. Kun talous parantuu, niin se näkyy parempana käyttöasteena. Myös osakemarkkinat vaikuttavat infroihin lyhyellä aikavälillä. Esimerkiksi alkuvuoden pörssiturbulenssi näkyi.

- Yli ajan tilanne kuitenkin tasoittuu.

Kiinnostus yhteishankkeisiin kasvaa
Säästöpankkien Varainhoidon johtaja Petteri Vaarnanen puolestaan muistuttaa tendenssistä, joka vaikuttaa eurooppalaisiin infrastruktuurimarkkinoihin: kiinnostus yksityiseen rahaan kasvaa.

- Infrainvestoinnit ovat perinteisesti kansalliskeskittyneitä hankkeita, mutta enää eurooppalaisvaltioilla ei kirstuissaan ole enää riittävästi rahaa tarvittaville investoinneille. Valtioille jää vastaisuudessakin suurta roolia, mutta yksityistä rahaa tulee jatkossa näihin investointeihin lisää ja samalla näemme enemmän erilaisia hybridimalleja yksityisen ja julkisen rahan välillä.

Hän muistuttaa, että yhteiskunnan infrastruktuuri vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja sen lisäksi uusia infrahankkeita tulee jatkuvasti.

- Valtiolla voi aina olla erilaisia intressejä panostaa johonkin kokonaisuuksiin yksityisiä voimakkaammin, esimerkiksi alueellisesti. Toisaalta esimerkiksi rahoituksen saatavuudessa valtioiden läsnäolo tuo hankkeisiin kilpailukykyä. Olemme nähneet yksityisen ja valtion yhteishankkeita Suomessakin. Tosin kovin yleisiä ne eivät ole, sillä esimerkiksi mielipideilmapiiri ei niitä välttämättä tue ja lopputuloksena voi olla perin hidas prosessi, tai jopa vetäytyminen. Keski-Euroopassa yhteishankkeet ovat yleisempiä.

Infrasijoituksissa pääsee kiinni luonnollisiin monopoleihin
Salkunhoitaja Johan Hamström huomauttaa, että inframarkkinoilla löytyy luonnollisia monopoleja, joihin piensijoittaja pystyy yleensä harvemmin sijoittamaan.

- Infrasijoituksissa katsomme muun muassa lentokenttiä, joista esimerkiksi Heathrow edustaa riskitasoltaan maltillista tasoa.

Säästöpankki ei hänen mukaansa sulje lähtökohtaisesti mitään aloja infrasijoituksista pois, koska se pyrkii laajaan hajautukseen. Halu on löytää juuri Säästöpankin näköinen ns. sijoitusuniversumi.

- Peukalosääntönä voisi sanoa, että sijoitamme mieluusti infrayhtiöihin, jotka ovat näyttäneet tekevänsä, mitä sanovat tekevänsä. Vältämme spekulatiivisia yhtiöitä.