​Näin Suomi säästää -tutkimus 2016: usko omaan talouteen vahvistunut selvästi

Seitsemättä kertaa toteutettu Säästöpankin Näin Suomi säästää -tutkimus osoittaa, että valtaosa kuluttajista uskoo oman taloutensa kehittyvän positiiviseen suuntaan tai pysyvän ennallaan. Viidennes uskoo oman taloutensa heikkenevän tulevan vuoden aikana. Tutkimus toteutettiin syys-lokakuussa ja siihen osallistui lähes 3 000 suomalaista.

Säästöpankkiryhmän tekemän Näin Suomi säästää -tutkimuksen mukaan kuluttajien uskossa oman talouden näkymiin on kuluneen vuoden aikana tapahtunut selvä muutos parempaan. Erityisesti pohjoissuomalaiset ja pääkaupunkiseutulaiset uskoivat oman taloutensa parantuvan. Koko maan osalta 39 prosenttia tutkimukseen osallistuneista uskoo oman taloutensa paranevan vuoden sisällä. Viime vuonna näin uskoi 31 prosenttia ja kaksi vuotta sitten vain joka neljäs.

Oman talouden heikkenemiseen uskoi joka viides (19 %). Viime vuonna näin teki joka neljäs.

- Tutkimuksemme vahvistaa ihmisten uskoa positiiviseen käänteeseen omassa taloudessaan. Uskoa parempaan löytyy itse asiassa enemmän kuin koko seitsemänvuotisen mittaushistoriamme aikana. Vaikka talousuutiset voivat olla synkkiäkin, monella näkymät ovat paremmat kuin muutamaan vuoteen, sanoo markkinointi- ja viestintäjohtaja Katja Änkilä Säästöpankkiryhmästä.

Niistä, jotka odottivat muutoksia omassa taloudessaan, lähes puolet sanoi odottavansa muutoksia nimenomaan työtilanteessaan tai tuloissaan.

Kaksi viidestä (41 %) suunnitteli omaa talouttaan vähintään vuoden perspektiivillä. Korkeintaan kolmen kuukauden aikajänteellä näin teki 23 prosenttia. Joka kahdeksas (12 %) ei suunnitellut omaa talouttaan lainkaan.

Ylivoimainen enemmistö (91 %) vastaajista, sanoo, että heillä jää edes jonkin verran rahaa säästöön. Säästäjien osuus on lisääntynyt selvästi kahdessa vuodessa: viime vuonna säästäjiä oli 84 % ja vuonna 2014 vain 70 %. Useampi kuin joka kolmas (37 %) säästi yli 100 euroa kuukaudessa ja joka neljäs vastaajista (26 %) säästi yli 200 euroa kuukaudessa. Viime vuonna 22 prosenttia säästi yli 200 euroa kuukaudessa. Alueellisesti ahkerimmat kuukausisäästäjät löytyivät Pääkaupunkiseudulta, missä yli puolet säästi vähintään satasen kuussa (51 %).

Pahan päivän varalle, mutta myös vaurastumiseen

Suomalaiset ovat säästäjinä tunnetusti varsin varovaisia ja turvallisuushakuisia. Säästämismotiiveista tarve turvautua ”pahan päivän” varalle oli jälleen suosituin (31 %), mutta ei läheskään niin suosittu kuin viime vuonna (42 %). Alueellisesti säästettiin ahkerasti pahan päivän varalle Pohjois-Suomessa (36 %).

Joka neljäs (25 %) säästi siksi, että halusi vaurastua ja olla taloudellisesti riippumattomampi. Lukema oli huomattavasti korkeampi kuin viime vuonna (16 %). Haave omasta asunnosta tai kesämökistä sai joka kahdeksannen (13 %) säästämään, erityisesti Pääkaupunkiseudulla (16 %). Eläkeikää varten varautuminen oli lähes yhtä suosittua.

Suosituimmat säästämistavat ovat edelleen säästötili ja rahastosijoitukset. Pörssiosakkeita omisti joka neljäs ja vapaaehtoinen eläkevakuutus löytyi 18 % vastaajista. Viidenneksi suosituin säästämismuoto (14 %) oli sijoitusasunto.

- Säästämiskohteen turvallisuus on ollut suomalaisille jopa tuottoa tärkeämpi tekijä. Mutta lisääntyvissä määrin haetaan nyt tuottoa ja pyritään vaurastumaan, Katja Änkilä kertoo.

Ensin itselle, sitten lapsille

Kaikkiin ikäryhmiin kuuluvat säästävät ensisijaisesti itselleen. Iän karttuessa säästöön laitetaan rahaa myös lapsille. Eniten lapsille säästävät 35–49-vuotiaat (51 %), mutta myös 50–59-vuotiaista, 60–69-vuotiaista ja yli 70-vuotiaista moni (39, 34 ja 33 %) laittaa rahaa syrjään lapsilleen. Yli sukupolven lapsenlapsille säästää kolmannes yli 70-vuotiaista (33 %).

Valtaosalla on lainaa

Nuorimman vastaajaryhmän (15–24 vuotta) yleisin lainamuoto on opintolaina (83 %). Kun ikää tulee lisää, asuntolainaa ottaneiden määrä kasvaa 75 prosenttiin 35–49-vuotiailla. Yli kuusikymppisistä asuntolainaa on vielä 35 prosentilla ja yli seitsemänkymppisistä lähes kolmanneksella (30 %).

Kulutusluottoja oli joka viidennellä. Yleisimmin niitä löytyi 35–49-vuotiailta. Pikavippejä oli alle kolmella prosentilla kaikista vastaajista, hieman yleisimmin 25–34-vuotiailla.

Siinä missä vain joka viides nuori aikuinen (25–34-vuotias) yrittää viimeiseen asti välttää kaikkea lainan tai luoton ottamista, jopa 61 prosenttia yli 70-vuotiaista pyrkii siihen. 16 prosenttia 35–49-vuotiaista muistuttaa, että lainanotto on itse asiassa käänteistä säästämistä. Joka viides 50–59-vuotias pitää näillä korko- ja marginaalitasoilla lainanottoa vain järkevänä.

Faktoja

Suomalaisten säästötavat, TOP 3 (suluissa viime vuoden prosentit)

1. Säästötilit: 70 % (60 %)

2. Rahastosijoitukset: 59 % (46 %)

3. Pörssiosakkeet: 25 % (15 %)

Suosituimmat säästömotiivit (suluissa viime vuoden prosentit)

1. Pahan päivän varalle: 31 % (42 %)

2. Vaurastuminen ja taloudellinen riippumattomuus: 25 % (16 %)