Mikä selittää erot Suomen ja Ruotsin tuoreissa talousluvuissa? SEB:n päästrategi vastaa

SEB:n tuoreen talousennusteen mukaan Pohjoismaat ovat toistaiseksi selvinneet yllättävän hyvin koronakriisistä, ja aiempia ennusteita on päivitetty positiivisempaan suuntaan. Toisen vuosineljänneksen lukuja katsoessa Suomen talous näyttää notkahtaneen toistaiseksi verrokkimaita selvästi vähemmän. Myös Ruotsin talous on selvinnyt pandemiasta monia muita Euroopan maita paremmin, mutta ei pärjää Suomen luvuille. Mistä ero johtuu, SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen?

- Keväällä keskusteltiin paljon siitä, että se, miten maat ratkaisevat koronakriisin hoidon, ratkaisee myös sen, kuinka maat pärjäävät talouden osalta. Toisen vuosineljänneksen luvut kuitenkin todistavat, että asia ei ole niin yksinkertainen, eikä valittu koronastrategia suoraan määritä talouden kehitystä. Esimerkiksi lievemmät rajoitukset, kuten Ruotsissa, eivät automaattisesti tarkoita sitä, että ihmiset ja yritykset jatkavat kuluttamista ja tuotantoa. Paljon riippuu siitä, mitä tärkeillä vientimarkkinoilla tapahtuu, ja Pohjoismaiden välillä on merkittävästi eroa vientiteollisuuden rakenteiden osalta, Hiljanen toteaa.

Onko Suomen talous nyt selvinnyt voittajana koronakriisistä?

- Lopullista johtopäätöstä on liian aikaista tehdä. Suomen talouden kilpailijamaihin verrattuna toistaiseksi pienempää notkahdusta selittävät useat tekijät. Suomen varsin laajat ja onnistuneiksi osoittautuneet toimet pandemian alkuvaiheen hillitsemiseksi mahdollistivat tuotantolaitosten pitämisen käynnissä ja rajoitusten vähittäisen purkamisen verrattain aikaisessa vaiheessa kesällä. Suomen teollisuuden jälkisyklisyys ja pitkät tilauskirjat edesauttoivat tuotannon käynnissä pitämistä kevään ja alkukesän aikana, mutta ovat riski syksyn kasvunäkymille, kun keskeisten vientimaiden heikkous ja uusien tilausten puute alkavat heijastua kotimaiseen tuotantoon, Hiljanen jatkaa.

Ruotsin talous näyttää pudonneen korkealta ja kovaa. Miksi?

Ruotsin talous painui toisella kvartaalilla esimerkiksi Suomea merkittävästi enemmän, vaikka Ruotsin selvästi löyhempien koronarajoitusten odotettiin edesauttavan Ruotsin taloutta. Tämä selittyy osaksi Ruotsin teollisen viennin rakenteesta johtuvalla Suomea suuremmalla suhdanneherkkyydellä. Esimerkiksi kansainvälisesti erittäin suuresti kärsineen autoteollisuuden merkitys on Ruotsissa Suomea suurempi. Luvut selittyvät osittain myös sillä, että ensimmäisellä vuosineljänneksellä Ruotsi oli yksi harvoista maista, joiden BKT kasvoi. Lähtötilanne toisen vuosineljänneksen osalta oli siis erilainen verrattuna Suomeen, Hiljanen toteaa.

Voit lukea SEB:n tuoreen talousennusteen täältä. Nordic Outlook -raportti löytyy myös liitteenä.