Maailmanlaajuinen kasvu on edelleen hieman yli 3 prosenttia vuodessa vuosina 2025–2026. Kasvuennustetta on nostettu Yhdysvalloille, mutta laskettu euroalueelle, jota painaa heikko Saksa. Suomessa viennin kasvu vauhdittaa elpymistä, mutta julkisen talouden säästötoimet tukahduttavat kotimaista kysyntää. Suomen BKT kasvaa vuosittain keskimäärin hieman yli 1,5 prosenttia vuosina 2025 ja 2026.
SEB ennustaa, että globaali vuotuinen talouskasvu pysyy hieman yli 3 prosentin vuosina 2024–2026. Maailmantalous kasvaa kuitenkin hitaammin kuin ennen koronapandemiaa, ja näkymät ovat pirstaloituneet. Vaikka Suomen BKT on edelleen alle vuoden 2023 tason, viime aikoina on nähty marginaalista neljännesvuosittaista kasvua. Talous hyötyy vähitellen korkojen laskusta.
Suomen taloudessa on toistaiseksi vähän valopilkkuja. Kotitalouksien kysyntä on vaimeaa, vienti heikkoa ja korkea korkotaso haittaa investointeja. Bruttokansantuote laskee tänä vuonna 0,6 prosenttia, mutta alkaa elpyä vuosina 2025–2026.
Vuoden 2024 kasvunäkymät ovat hieman parantuneet. Yhdysvallat on jälleen raportoinut yllättävän vahvasta kasvusta, mutta myös inflaation takaiskuista. Inflaation laskusuuntaus on elossa mutta epävakaa, mikä saa keskuspankit odottamaan pidempään ja laskemaan ohjauskorkoja hitaammin. Viennin ja investointien heikkous painavat Suomen taloutta.
Taloustilanne herättää yhä enemmän optimismia, vaikka geopoliittiset riskit pahenevat. Laskeva inflaatio saa keskuspankit aloittamaan ohjauskorkojen leikkaukset tänä keväänä ja kesänä. Suomen BKT supistuu 0,2 prosenttia tänä vuonna, mutta elpyy 2,0 prosentin kasvuun vuonna 2025.
Maailmantalous hidastuu, mutta eri puolilla maailmaa eri tahtiin. Alhaisempi inflaatio, korkea työllisyys ja nousevat reaalipalkat tukevat edelleen pehmeää laskua. Ohjauskorot ovat saavuttaneet huippunsa, ja Yhdysvaltain keskuspankki aloittaa koronlaskusyklinsä ensi vuoden puoliväliin mennessä. Tämä edistää maltillista elpymistä ennustejakson loppupuolella.
Kasvu on heikkoa vuosina 2023 ja 2024, mutta maailmantalous laskeutuu silti suhteellisen pehmeästi, kun muun muassa Yhdysvallat välttyy taantumalta. Suomessa teollisuus on suoriutunut hyvin, ja vienti on Suomen talouden kestävin osa, joka vaikuttaa myönteisesti kasvuun. Heikko yleinen kysyntä johtaa kuitenkin bruttokansantuotteen 0,3 prosentin laskuun tänä vuonna.
Yhdysvallat ja Eurooppa ovat matkalla kohti lievää taantumaa vuoden 2023 alussa. Inflaationäkymät ovat parantuneet, ja syvän laskusuhdanteen todennäköisyys on pienentynyt. Ruotsissa taantuma iskee Suomea pahemmin.
Maailmantalous on toistaiseksi osoittanut yllättävän suurta sitkeyttä. Kotitalouksiin kohdistuu kuitenkin yhä enemmän painetta korkojen nousun, korkean inflaation ja energiapulan vuoksi. SEB:n ekonomistit ovatkin laskeneet vuosien 2023 ja 2024 kasvuennusteita. Suomen taantumasta näyttäisi kuitenkin tulevan lyhytaikainen ja lievä.
Kiihtyvän inflaation ja nopean ohjauskorkojen nousun vuoksi maailmantalouden näkymät ovat heikkenemässä. Suomen talous on osoittanut suurta sitkeyttä vahvasta vastatuulesta huolimatta.
Globaaleja kasvuennusteita on leikattu huomattavasti Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Samanaikaisesti inflaatioennusteita on puolestaan nostettu. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on suuria vaikutuksia sekä kuluttajille että tuottajille vielä vuosien ajan, ja energian hinnat tulevat pysymään korkealla tasolla.
Vuoden 2022 alkaessa maailmantalouden toipuminen koronapandemian jäljiltä kohtaa uutta vastatuulta korkean inflaatioon, virusmuunnosten ja geopoliittisten riskien muodossa. Suomen talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 3,0 prosenttia.
Maailmantalouden kasvua hidastavat tuotannon pullonkaulat, koronapandemiaan liittyvät uudet häiriöt ja energian kallistuminen. Kaiken kaikkiaan kuva maailmantalouden kasvun osalta on kuitenkin positiivinen, ja tämän hetkisen korkean inflaation uskotaan edelleen olevan tilapäistä. Suomessa kulutuksen elpyminen tukee talouskasvua ja inflaatio pysyy matalammalla tasolla euroalueeseen verrattuna.
Talouden kuva on selkeytynyt verrattuna koronapandemian aiheuttamaan pahimpaan heilahteluun. Korona vaikuttaa edelleen talouskehitykseen, mutta maailmantalouden katseet ovat jo kääntyneet enemmän inflaatioon, tuotannon pullonkauloihin ja keskuspankkien tuleviin toimiin. Suomessa talouskasvu on aiempaa ennakoitua nopeampaa.
Erittäin ekspansiivinen USA:n talouspolitiikka yhdistettynä pandemiasta johtuvaan tarjonnan häiriöihin on laittanut viime vuosikymmenten matalan inflaation ympäristön sen toistaiseksi kovimpaan testiin. Pandemian aikaisen matalan hintatason normalisoimisen ja voimakkaan kulutuksen johdosta USA:n pohjainflaatio on tulevana vuonna korkeampi kuin pitkään aikaan.
SEB:n tuoreen talousennusteen mukaan kotitaloudet ovat tärkein kasvun moottori, kun ne ottavat käyttöön suuria säästökertymiään koronapandemian helpottaessa. Globaali BKT nousee 5,9 prosenttia tänä vuonna ja 4,3 prosenttia vuonna 2022. Suomen talous toipuu kuluvan vuoden aikana, mutta kasvu hidastuu vuonna 2022.
Alkanutta vuotta koskevat talouskasvuodotukset ovat korkealla, esimerkiksi globaalin talouskasvun odotetaan yltävän jopa 4,5-5,5 prosentin tahtiin, kun viime vuoden aikana talous supistui 3,5 prosenttia. SEB:n tuore Investment Outlook -raportti maalaa varsin positiivisen kuvan sekä talouden että sijoitusmarkkinoiden näkymistä.
SEB:n tuoreen talousennusteen mukaan maailmantalouden elpyminen riippuu pitkälti koronapandemian kehityksestä ja rokottamisen onnistumisesta. Myös vahvat elvytystoimet antavat vauhtia positiiviselle kehitykselle, kunhan pandemian ote hellittää. Mantereiden ja maiden välillä on suuria eroja toipumisen nopeudessa.
Positiiviset uutiset koronarokotteiden osalta nostivat kursseja ja tunnelmaa pörsseissä ympäri maailmaa, mutta raaka talousdata piirtää toisenlaista kuvaa. Talouden toipuminen vuoden kolmannelle neljänneksellä oli yllättävän hyvää, mutta vastaavasti koronaviruksen toisesta aallosta on tullut odotettua pahempi. Talouden kokonaiskuva on utuinen.
SEB:n tuoreen talousennusteen mukaan Pohjoismaat ovat toistaiseksi selvinneet yllättävän hyvin koronakriisistä. Toisen vuosineljänneksen lukuja katsoessa Suomen talous näyttää notkahtaneen toistaiseksi verrokkimaita selvästi vähemmän. Myös Ruotsin talous on selvinnyt pandemiasta monia muita Euroopan maita paremmin, mutta ei pärjää Suomen luvuille. Mistä ero johtuu, päästrategi Jussi Hiljanen?