EKP:n neuvosto on hyvin valmistautunut uuteen 0,25 prosenttiyksikön koronlaskuun 6. maaliskuuta, jolloin talletuskorko laskee 2,50 prosenttiin. Koronlaskujen jatko maaliskuun jälkeen on epäselvä.
Maailmanlaajuinen kasvu on edelleen hieman yli 3 prosenttia vuodessa vuosina 2025–2026. Kasvuennustetta on nostettu Yhdysvalloille, mutta laskettu euroalueelle, jota painaa heikko Saksa. Suomessa viennin kasvu vauhdittaa elpymistä, mutta julkisen talouden säästötoimet tukahduttavat kotimaista kysyntää. Suomen BKT kasvaa vuosittain keskimäärin hieman yli 1,5 prosenttia vuosina 2025 ja 2026.
SEB:n kyselytutkimus osoittaa, että yritysten odottama kysynnän piristyminen on tässä vaiheessa enemmän toivoa kuin todellisuutta. Geopoliittiset huolenaiheet keskittyvät enemmän tulleihin kuin sotilaalliseen konfliktiin.
Euroopan keskuspankin koronlasku näyttää varmalta, mutta viimeaikaiset kommentit viittaavat siihen, että EKP:n neuvosto on erimielinen sen suuruudesta.
SEB ennustaa, että globaali vuotuinen talouskasvu pysyy hieman yli 3 prosentin vuosina 2024–2026. Maailmantalous kasvaa kuitenkin hitaammin kuin ennen koronapandemiaa, ja näkymät ovat pirstaloituneet. Vaikka Suomen BKT on edelleen alle vuoden 2023 tason, viime aikoina on nähty marginaalista neljännesvuosittaista kasvua. Talous hyötyy vähitellen korkojen laskusta.
Fed on edelleen viestinyt politiikan asteittaisesta normalisoinnista, mutta vahvat taloustiedot ja Fedin kommentit ovat sulkeneet oven toiselle 0,50 prosenttiyksikön koronleikkaukselle. Yhdysvaltain vaalien tulos saattaa vähentää mahdollisuuksia jatkuviin koronalennuksiin ensi vuonna, mutta talousdata on tärkeämpää tämän vuoden päätöksenteon kannalta.
Euroopan keskuspankki on pitänyt kiinni datariippuvaisesta rahapolitiikasta ja pysynyt varovaisena kommenteissaan koskien koronlaskutahtia. Viime aikoina se on kuitenkin tullut luottavaisemmaksi sen suhteen, että inflaatiokehitys on kestävästi oikealla tiellä, ja sen sijaan se on ollut enemmän huolissaan yleisistä talousnäkymistä.
EKP laski tänään torstaina odotusten mukaisesti talletuskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä 3,25 prosenttiin ja toisti, että politiikka pysyy riippuvaisena talousdatasta, eikä se sitoudu ennalta tiettyyn korkopolkuun.
Viimeaikaisten inflaatio- ja kasvulukemien heikkouden jälkeen EKP:n neuvoston eri jäsenten kommentit viittaavat siihen, että EKP on valmis alentamaan ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä 17. lokakuuta pidettävässä kokouksessa.
Suomen taloudessa on toistaiseksi vähän valopilkkuja. Kotitalouksien kysyntä on vaimeaa, vienti heikkoa ja korkea korkotaso haittaa investointeja. Bruttokansantuote laskee tänä vuonna 0,6 prosenttia, mutta alkaa elpyä vuosina 2025–2026.
Vuoden 2024 kasvunäkymät ovat hieman parantuneet. Yhdysvallat on jälleen raportoinut yllättävän vahvasta kasvusta, mutta myös inflaation takaiskuista. Inflaation laskusuuntaus on elossa mutta epävakaa, mikä saa keskuspankit odottamaan pidempään ja laskemaan ohjauskorkoja hitaammin. Viennin ja investointien heikkous painavat Suomen taloutta.
Taloustilanne herättää yhä enemmän optimismia, vaikka geopoliittiset riskit pahenevat. Laskeva inflaatio saa keskuspankit aloittamaan ohjauskorkojen leikkaukset tänä keväänä ja kesänä. Suomen BKT supistuu 0,2 prosenttia tänä vuonna, mutta elpyy 2,0 prosentin kasvuun vuonna 2025.
Maailmantalous hidastuu, mutta eri puolilla maailmaa eri tahtiin. Alhaisempi inflaatio, korkea työllisyys ja nousevat reaalipalkat tukevat edelleen pehmeää laskua. Ohjauskorot ovat saavuttaneet huippunsa, ja Yhdysvaltain keskuspankki aloittaa koronlaskusyklinsä ensi vuoden puoliväliin mennessä. Tämä edistää maltillista elpymistä ennustejakson loppupuolella.
Kasvu on heikkoa vuosina 2023 ja 2024, mutta maailmantalous laskeutuu silti suhteellisen pehmeästi, kun muun muassa Yhdysvallat välttyy taantumalta. Suomessa teollisuus on suoriutunut hyvin, ja vienti on Suomen talouden kestävin osa, joka vaikuttaa myönteisesti kasvuun. Heikko yleinen kysyntä johtaa kuitenkin bruttokansantuotteen 0,3 prosentin laskuun tänä vuonna.
OECD-maiden BKT kasvaa heikosti tänä vuonna ja elpyy maltillisesti vuonna 2024. Ruotsissa vaikeuksissa olevat kotitaloudet, asuntorakentamisen väheneminen ja suhteellisen tiukka finanssipolitiikka viittaavat siihen, että talouskasvu on tänä vuonna Euroopan unionin heikoimpia. Suomi selvinnee lievemmällä taantumalla.
Yhdysvallat ja Eurooppa ovat matkalla kohti lievää taantumaa vuoden 2023 alussa. Inflaationäkymät ovat parantuneet, ja syvän laskusuhdanteen todennäköisyys on pienentynyt. Ruotsissa taantuma iskee Suomea pahemmin.
Maailmantalous on toistaiseksi osoittanut yllättävän suurta sitkeyttä. Kotitalouksiin kohdistuu kuitenkin yhä enemmän painetta korkojen nousun, korkean inflaation ja energiapulan vuoksi. SEB:n ekonomistit ovatkin laskeneet vuosien 2023 ja 2024 kasvuennusteita. Suomen taantumasta näyttäisi kuitenkin tulevan lyhytaikainen ja lievä.
Kiihtyvän inflaation ja nopean ohjauskorkojen nousun vuoksi maailmantalouden näkymät ovat heikkenemässä. Suomen talous on osoittanut suurta sitkeyttä vahvasta vastatuulesta huolimatta.
EKP:n neuvosto päätti 15. kesäkuuta vauhdittaa uuden välineen valmisteluja euroalueen pirstoutuneisuuden korjaamiseksi. Uudessa osto-ohjelmassa on kuitenkin vielä monta kysymysmerkkiä.
Globaaleja kasvuennusteita on leikattu huomattavasti Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Samanaikaisesti inflaatioennusteita on puolestaan nostettu. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on suuria vaikutuksia sekä kuluttajille että tuottajille vielä vuosien ajan, ja energian hinnat tulevat pysymään korkealla tasolla.