SEB:n talousennuste: Odotetut koronleikkaukset turbulentissa maailmassa

Taloustilanne herättää yhä enemmän optimismia, vaikka geopoliittiset riskit pahenevat. Laskeva inflaatio saa keskuspankit aloittamaan ohjauskorkojen leikkaukset tänä keväänä ja kesänä. SEB:n ekonomistit uskovat edelleen, että pehmeä lasku on mahdollinen, ja että maailmantalouden hidastuminen jää lieväksi. Vaimea maailmanlaajuinen kysyntä on haitannut Suomen vientiriippuvaista teollisuutta, ja aiheuttanut paineita investointeihin ja työmarkkinoihin. Suomen BKT supistuu 0,2 prosenttia tänä vuonna, mutta elpyy 2,0 prosentin kasvuun vuonna 2025.

- Useiden todella haastavien vuosien jälkeen maailmantalous on siirtymässä kohti suurempaa vakautta. Inflaatio laskee laajalla rintamalla, mikä avaa tien matalammille koroille, yritysten kustannusten alenemiselle, kotitalouksien talouden kohentumiselle ja vakaammalle kulutukselle, sanoo SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson.

Kasvu hidastuu lievästi inflaation laskiessa ja työttömyyden hieman noustessa

Tämän vuoden kasvu jää vaimeaksi, mutta perusta elpymiselle vuonna 2025 on luotu, vaikka turvallisuuspoliittiset huolenaiheet ovatkin lisääntyneet. Yhdysvaltain talous on pysynyt vahvana, sillä vaikka se on hidastunut pari vuosineljännestä, on se silti välttänyt taantuman. Marraskuuhun verrattuna Yhdysvaltojen vuoden 2024 talousennustetta on tarkastettu ylöspäin 1,6 prosenttiin, mikä on laskua vuoden 2023 ennusteen 2,4 prosentista. Euroalueen BKT laski vuoden 2023 jälkipuoliskolla, mutta SEB:n ekonomistit uskovat, että kasvu piristyy tämän vuoden jälkipuoliskolla. Kaiken kaikkiaan euroalueen BKT kasvaa vaatimattomat 0,5 prosenttia sekä vuonna 2023 että 2024. Vuonna 2025 kasvu elpyy sekä Yhdysvalloissa että euroalueella lähes 2 prosenttiin. Kehittyvien markkinoiden (EM) taloudet kasvavat jonkin verran vakaammin, mutta Kiinaan kasvu kärsii edelleen heikosta kysynnästä, kotitalouksien lisääntyvästä säästämisestä ja geopoliittisten jännitteiden heikentämästä kaupasta. Maailmanlaajuinen bruttokansantuote kasvaa noin 3 prosenttia kaikkina kolmena vuonna 2023–2025, mikä on historiallisessa vertailussa vaatimaton kasvuvauhti.

Työmarkkinat heikkenevät, mutta eivät merkittävästi. Korkea inflaatio on historiallisesti saatu kuriin vain talouden jyrkän laskusuhdanteen kautta. Tähänastinen kehitys viittaa kuitenkin siihen, että tämä suhdanne saattaa olla poikkeus. Laskeva inflaatio tasoittaa tietä keskuspankeille, jotka voivat aloittaa ohjauskorkojen laskun tänä keväänä.

Mitä tapahtuu inflaatiolle?

Inflaatio on selvästi laskussa maailmanlaajuisesti. Sekä SEB:n ekonomistit että markkinat odottavat sen olevan lähellä keskuspankkien tavoitteita vuonna 2025, kun inflaatio on ollut lyhyen aikaa tavoitteen alapuolella kuluvan vuoden aikana. Viime vuosien suuret hinnannousut ovat kuitenkin merkittävä muutos 1990-luvun puolivälissä alkaneeseen pitkään hyvin vakaaseen inflaatiokauteen.

- Inflaation nousun voimakkuus viime vuosina yllätti sekä keskuspankit että ennustajat. Noususuhdanteen lähtökohtana oli poikkeuksellinen, sillä finanssipoliittiset elvytystoimet olivat erittäin mittavia, ja lisäsivät kysyntää samaan aikaan, kun koronarajoitukset aiheuttivat suuria tuotanto- ja kuljetushäiriöitä. Koronapandemiaa seurasi Ukrainan sota, jonka myötä energian ja elintarvikkeiden hinnat nousivat erittäin voimakkaasti, SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen toteaa.

- Viimeisten 6–12 kuukauden aikana inflaatio ja inflaatio-odotukset ovat laskeneet nopeasti. Viime vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että matalaa inflaatiota ei voida pitää itsestäänselvyytenä, ja että monimutkaisen geopoliittisen tilanteen vuoksi uusien tuotanto- ja hintahäiriöiden riski on huomattava. Yhtenä esimerkkinä on mainittu 1970-luvun tapahtumat. Kyseisen vuosikymmenen inflaatio tapahtui kahdessa aallossa, ja molempien nousukausien taustalla oli aluksi öljyn hinnannousu, Hiljanen pohtii.

Keskuspankkien viimeaikaset kommentit korostavat varovaisuuden periaatetta, jonka mukaan koronlaskut ovat ajankohtaisia vasta, kun riittävä varmuus inflaation normalisoitumisesta on saavutettu.

Viennin ja investointien väheneminen pitkittävät taantumaa Suomessa

Heikko kehitys vuoden 2023 jälkipuoliskolla sysäsi Suomen talouden taantumaan, ja koko vuoden bruttokansantuote laski 0,5 prosenttia. Viennin supistuminen ja investointien väheneminen leikkaavat BKT:tä vielä 0,2 prosenttia vuonna 2024. Laajapohjainen elpyminen tapahtuu vasta vuonna 2025, jolloin odotetaan 2 prosentin kasvua.

Investointien ja viennin jyrkkä lasku aiheutti BKT:n 1,5 prosentin laskun vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä edellisvuodesta. Vientiriippuvainen tehdasteollisuus onnistui pitkään välttämään heikon maailmanlaajuisen kysynnän aiheuttamat vastatuulet, mutta tilauskannat ovat nyt laskeneet tavalla, joka nähtiin viimeksi koronakriisin aikana. Tällä kertaa nopea elpyminen näyttääkin epätodennäköiseltä. Tulevina vuosineljänneksinä tuotantomäärät laskevat entisestään, mikä pakottaa yritykset aloittamaan kustannusten leikkaukset ja aiheuttaa paineita sekä investointeihin että työmarkkinoihin. Vienti pysähtyy vuonna 2024, mutta kasvaa 4 prosenttia vuonna 2025 maailmanlaajuisen kysynnän parantuessa.

Vaimea kotitalouksien kysyntä

Suhteellisen vahvoista työmarkkinoista huolimatta suomalaiset kotitaloudet ovat olleet erittäin varovaisia rahankäytössään, koska inflaatio on syönyt reaalituloja. Kuluttajien luottamus on edelleen heikentynyt viime kuukausina, mikä voi johtaa vähittäismyynnin laskuun edelleen. Myönteistä on, että inflaatio on lähes pysähtynyt. Vuonna 2024 kuluttajahintojen odotetaan nousevan 1,5 prosenttia, mikä johtaa reaalipalkkojen elpymiseen. Kulutus pysyy tänä vuonna suunnilleen vuoden 2023 tasollaan ja kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2025.

Tärkeimmät tunnusluvut: (suluissa olevat luvut ovat marraskuun 2023 ennustelukuja)