Kansan ja poliitikkojen mielipiteitä terveyden edistämisestä ja rahasta tarkasteltiin Yksi elämän ja Hoiva&Terveyden Puhutaan rahasta -seminaarissa helmikuun alussa. Oodi-kirjastossa Helsingissä pidetyn tilaisuuden avasi Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax, joka muistutti ajankohtaisten laskelmien tärkeydestä liittyen siihen, mitä investointi terveyden edistämiseen tuottaa säästöinä.
Kasviravintolisät ovat enimmäkseen turvallisia terveille, mutta yhtäaikainen käyttö lääkkeiden kanssa voi olla haitallista. Mitä useampaa lääkettä ja ravintolisää käyttää, sitä suurempia ovat mahdolliset ongelmat. Kasviravintolisien käyttöä ei suositella lapsille tai raskaana oleville.
Ei ole yhdentekevää millaista Suomea rakennamme, sillä kaikki vaikuttaa myös terveyteen. Neljä ”teetä” – talous, työ, terveys ja turvallisuus – kietoutuvat yhä voimakkaammin toisiinsa. Tämä on hyvä uudenkin eduskunnan muistaa.
Lähes kaikki suomalaiset syövät edelleen liikaa suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa. Kuidun ja kasvisten käyttö jää reilusti alle tavoitteen. Positiivista on, että sokerin käyttö on suurimmalla osalla kunnossa ja välttämättömiä rasvahappojakin saadaan keskimäärin riittävästi. Tulokset ovat tuoreita lukuja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen äskettäin julkaisemasta FinRavinto 2017 -raportista.
Viime aikoina meillä Suomessa on herännyt keskustelu siitä, kuinka meidän olisi hyvä osata kysyä ainakin silloin tällöin työkavereilta ja tutuilta, mitä kuuluu ja pysähtyä oikeasti kuuntelemaan vastaus. Sydänliiton toiminnassa puheeksi ottaminen on ollut tärkeä teema jo vuosikymmeniä. Olemme ottaneet puheeksi mm. liikuntaa, ruokaa, nukkumista, liiallista istumista ja ihmissuhteiden hoitamista.
Australialaisessa LEGACY-tutkimuksessa osoitettiin jo aiemmin, että painonpudotuksella voitiin merkittävästi vähentää oireista eteisvärinää. Tutkimuksen aineistosta selvitettiin nyt, voisiko laihtumalla jopa kääntää eteisvärinän taudinkulku. Tulokset ovat selviä. Laihduttamalla eteisvärinäsairauden eteneminen voitiin pysäyttää, jolloin kohtauksia esiintyi vähemmän.
Tällä hetkellä arviolta vain joka viides suomalainen sepelvaltimotautipotilas ohjautuu sydänkuntoutukseen. Asiaan on saatava muutos. Käypä hoito -suosituksia ollaan juuri päivittämässä, ja Sydänliiton tavoitteena on nostaa sydänkuntoutus sen ansaitsemaan asemaan uusissa hoitosuosituksissa.
Lions-liitto on aloittanut hankkeen, jonka tavoitteena on sydäniskureiden määrän lisääminen Suomessa. Hankkeessa Lions-klubit kartoittavat sydäniskureiden tarpeet omilla toiminta-alueillaan. Suomessa on noin 940 lionsklubia. Tavoitteena on, että jokainen klubi rahoittaisi vähintään yhden laitteen hankinnan, jolloin maahamme saataisiin hankittua lähes 1 000 sydäniskuria lisää.
LL, ortopedi Antti Heikkilän uusin kirja Lääkkeetön elämä on lääkärikunnan keskuudessa herättänyt kummastusta. Keskusteluun on noussut kysymys: mikä on tietokirja? Kun lääkärin toiminta alkaa olla pahassa ristiriidassa tiedepohjaisen ajattelun ja siihen perustuvan hoidon kanssa, ollaan heikoilla jäillä. Lääkäriä sitoo myös lääkärin vala, kirjoittaa professori Matti Uusitupa.
Hoitosuositusten mukaisen hoidon toteutuminen vaikuttaa merkittävästi ennusteeseen sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla, selvittää laaturekisteriin perustuva tanskalaistutkimus.
Vuosi 2019 tuo muutoksia Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan vuonna 2019. Muutoksia tulee muun muassa nuoren ammatilliseen kuntoutukseen ja perhe-etuuksiin. Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien euromääriin ei tule tänä vuonna indeksikorotusta, mutta esimerkiksi takuueläkkeeseen ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahoihin tehdään tasokorotus.
Yksityisen hammashoidon palveluja käyttää eniten varttunut, osin jo eläkkeelle siirtynyt ikäluokka. Vuonna 2017 joka kolmas 55–74-vuotias sai Kelalta korvausta hammashoidosta. Ikäryhmästä kaikkiaan 468 000 henkilöä sai korvausta hammashoidon kustannuksista.
