Hoito on usein puutteellista siksi, ettei työnjako terveyskeskusten, sairaaloiden ja kuntoutuksen välillä ole optimaalinen ja tieto potilaasta ja hänen tarvitsemastaan hoidosta ei kulje. Tästä on kyse, kun puhutaan rikkinäisistä hoitoketjuista. Sydänliitossa käymme läpi, miten Tulppa-kuntoutus saadaan tarjolle koko maahan ja miten kuilu sairaalan ja terveyskeskuksen välillä kurotaan umpeen.
Sydänliitto on valmistellut laajat terveyspoliittiset eduskuntavaalitavoitteensa yhdessä Yksi elämä -järjestöjen kanssa, joihin Sydänliiton lisäksi kuuluvat Aivoliitto, Diabetesliitto, Filha, Hengitysliitto, Suomen mielenterveysseura ja Syöpäjärjestöt. Sen lisäksi Sydänliitto on julkaissut sydäntautien ennaltaehkäisyn ja hoidon näkökulmasta tarkennetut vaalitavoitteensa.
Etämittaus on varfariinipotilaille paras hoitomuoto sekä hoidon laadun että kustannusten kannalta, selviää Elisan ja Rochen teettämästä tutkimuksesta.
Kuntoutuksella vähennetään inhimillistä kärsimystä ja säästetään yhteiskunnan varoja, todetaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutusvetoomuksessa. Myös sydänkuntoutuksen asema kaipaa vahvistamista. Arviolta vain joka viides suomalainen sepelvaltimotautipotilas ohjautuu sydänkuntoutukseen.
Eteisvärinä, eli “flimmeri” on tavallinen rytmihäiriö. Vaikka rytmihäiriön nimi onkin kaikilla sama, taustasyyt ja oireet voivat olla hyvinkin erilaisia. Sydänliitto toteuttaa kyselyn, jonka tarkoituksena on selvittää miten eteisvärinäpotilaat kokevat sairautensa, ovatko he saaneet sairaudestaan riittävästi tietoa ja tukea, ja miten seuranta ja lääkitys toteutuvat eri puolilla Suomea.
Sydänliitto toteutti joulukuussa 2018 freelancereiden hyvinvointia mittaavan kyselytutkimuksen yhdessä Freelancemuusikot ry:n kanssa. Tavoitteena oli selvittää, millaisia vaivoja ja huolenaiheita freelancemuusikon työhön liittyy. Kyselyn pohjalta on suunnitteilla hyvinvointia edistävä pilottiprojekti.
THL:n tutkijat ovat selvittäneet liikuntakyvyn merkitystä ikääntyvän väestön toimintakykyyn. Jos mitään ei tehdä, liikkumiskyvyltään heikentyneiden ihmisten määrä kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2044 mennessä.
Saattohoidon järjestämisessä on suuria alueellisia eroja. Saattohoito-osastoja ja -koteja on vain suurissa kaupungeissa, ja kotisaattohoidon saatavuudessa on suuria puutteita. Harvoissa sairaaloissa on saatavilla palliatiivisen hoidon erityispätevyyden omaavien lääkäreiden konsultaatioapua, päivystyksellisestä tuesta puhumattakaan. Myös hoitohenkilökunta tarvitsee lisäkoulutusta.
Harvinaisten sairauksien päivää vietetään 28.2. Teemapäivä muistuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisen hyödyistä ja merkityksestä harvinaissairaiden elämään ja elämänlaatuun. Harvinainen sairaus tai vamma koskettaa yli 300 000 suomalaista ja heidän läheisiään.
Meitä Sydänliiton jäseniä yhdistävät sanat ja teot, joilla pyrimme lisäämään eri keinoin kaiken ikäisten sydänterveyttä, tukemaan sairastuneita ja vaikuttamaan sydänsairauksien laadukkaaseen hoitoon. Sydäntyössä riittää meillä kaikilla paljon tehtävää. Tehdään työtä jatkossakin sellaisilla sanoilla ja teoilla, jotka luovat valoa toisen ihmisen elämään ja koko yhteiskuntaan.
Naisten sydänperäisen äkkikuoleman syynä on miehiä useammin sydänlihaksen paksuuntuminen ja sidekudoksen kertyminen sydänlihakseen.
Sydänliiton tämän hetken tärkeimmät esitykset sydänhoidon parantamiseksi ja terveyden edistämiseksi ovat monelta osin sidoksissa sote- ja sotu-uudistuksiin, joiden valmistelussa ei vielä ole löydetty ehkä parasta tapaa yhdistää ilmeinen tarve muutoksille ja huolellinen valmistelu. Tämä on tänään ajankohtaisempi kuin koskaan. Parlamentaarinen valmistelu tarvitaan soteen.
