Mari Blek-Vehkaluodon blogikirjoitus Lupa- ja valvontaviraston (LVV) päätöksen aiheuttamasta väärinkäsityksestä kansalaisten keskuudessa koskien maallikkoelvytystä.
Sydänliitto pitää valitettavana, että koulutettujen vapaaehtoisten sydäniskuriryhmien hälyttäminen äkillisten sydänpysähdysten yhteydessä on estetty Keski-Suomen hyvinvointialueella. Lupa- ja valvontaviraston linjaus estää maallikkoelvytysjärjestelmien kehittämisen ja hyödyntämisen koko maassa, ellei tulkintaa tai sääntelyä muuteta.
Peräti 73 % lapsiperheiden parissa työskentelevistä ammattilaisista pitää liiallista ruutuaikaa perheiden suurimpana elintapoihin liittyvänä haasteena. Ruutuaika huolettaa ammattilaisia laajasti, mutta sen puheeksi ottaminen koetaan haastavammaksi kuin muiden elintapojen.
Norja on ensimmäinen maa, joka toteuttaa WHO:n suositukset kieltämällä epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin alle 18-vuotiaille. Sydänliitto allekirjoitti yhdessä 22 muun kansanterveysjärjestön kanssa vetoomuksen Norjan terveysministerille päätöksen tueksi. Suomessakin tulisi siirtyä pelkistä suosituksista tiukkaan lainsäädäntöön lasten terveyden turvaamiseksi.
Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura tervehtivät ilolla EU:n komission julkaisemaa sydänterveysohjelmaa, Safe Hearts Plania. Ohjelman päätavoitteena on sydän- ja verisuonitaudeista johtuvien ennenaikaisten kuolemien vähentyminen 25 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteiden täyttyminen edellyttää vahvaa yhteistyötä myös kansallisella tasolla.
Sydänliitto toteutti syksyllä 2025 kyselyn sydänsairaille, joilla on tai on ollut ylipainoa. Kysely paljasti, että vastanneet ovat saaneet terveydenhuollosta usein kehotteen laihduttaa, mutta siihen ei olla annettu tukea tai ohjausta. Asian kanssa jäädään yksin.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on ottanut ensimmäisenä Suomessa käyttöön hoitopolun naisille, jotka ovat sairastaneet pre-eklampsian (aiemmin ”raskausmyrkytys”). Heillä on 2–6-kertainen riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Korkeimmillaan riskit ovat 10 vuoden ajan synnytyksestä. Siksi suunnitelmallinen pitkäaikaishoito korostuu.
Sydänliitto on antanut lausunnon eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta perustason avosairaanhoidon rakenteista, resursseista ja rahoituksesta. Suosituksissa esitetyissä muutos- ja kehittämisehdotuksissa on Sydänliiton mielestä hyviä avauksia asteittaisen uudistuksen käynnistämiseksi.
Sydänliiton juhlaseminaari ja syyskokous luotasivat katsetta 70-vuotiaan järjestön tulevaisuuteen merkittävänä terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä rakentamassa sydänterveempää Suomea. Syyskokous valitsi myös kokouksessaan Sydänliitolle neljä uutta hallituksen jäsentä.
Sydänliitto selvitti sydänsairaiden kokemuksia liikuntapelosta. Liikuntapelkoisille sydänsairaille suunnattuun kyselytutkimukseen vastasi yli 1 000 henkilöä. Liikuntapelkoa kokevista vastaajista kolmanneksella pelko ei ollut helpottanut ajan myötä. Tulokset nostavat esiin vakavan ja usein vaietun ilmiön.
Sydänliitto jakoi 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi yhteensä 500 000 euroa apurahoja neljälle eri tutkimushankkeelle. Apurahat myönnettiin osana Sydäntutkimussäätiön apurahamyöntöjä. Juhlavuoden apurahat myönnettiin innovatiivisiin, monitieteellisiin tutkimushankkeisiin, jotka tuottavat ratkaisuja sydänterveyteen vaikuttaviin, kansanterveydellisesti merkittäviin haasteisiin.
Terveydenhuollon seurannassa olevien sydäninfarktipotilaiden LDL-kolesterolin tavoitearvo <1,4 mmol/l saavutetaan koko ajan paremmin. Tästä huolimatta noin neljännes potilaista jää sepelvaltimotaudin jatkohoidon kannalta keskeisimmän LDL-kolesterolitason mittauksen ja seurannan ulkopuolelle. Tiedot perustuvat THL:n sydänrekisterin tietoihin.
Sydänliiton alkuvuodesta 2025 toteuttaman sepelvaltimotautikyselyn tulokset osoittavat merkittäviä eroja oireisuudessa ja hoitokokemuksessa sukupuolten välillä. Tulokset muiden muassa paljastavat, että kyselyyn vastanneet naiset kokevat oireita herkemmin kuin miehet. Miehet taas raportoivat naisia useammin liikuntansa lisääntyneen ja saavuttavat naisia useammin LDL-kolesterolin tavoitetason.
Tuusulanjärven Jäähavaintomiehille on myönnetty Suomen Sydänliiton alueellinen sydänterveyden edistämisen kunniamaininta. Tuusulanjärven Jäähavaintomiehet ylläpitävät, viestivät ja havainnoivat sekä tuottavat oheispalveluita Tuusulanjärven ulkoilureitistön käyttäjille houkutellen jäälle tuhansittain ulkoilijoita ympäri Etelä-Suomen, joskus kauempaakin.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue SiunSote on käynnistänyt pilotin, jossa sepelvaltimotautidiagnoosin saavat henkilöt ohjataan Sydänliiton kehittämän Tulppa-verkkovalmennuksen eli digitaalisen sydänkuntoutuksen pariin. Kuntoutusta testataan osana SiunSoten sepelvaltimotautipotilaan digitaalista hoitopolkua vuoden 2025 ajan.
Paula Kirjavainen Pohjois-Karjalan Juuasta voitti Sydän-arpajaisten pääpalkinnon, 41 640 euron arvoisen Volkswagen ID.3 täyssähköauton. Auton luovutus tapahtui Joensuussa 20. helmikuuta 2025.
Kuusi kymmenestä sydänsairastuneesta ei pidä toivottavana, että kipulääkkeitä voisi jatkossa ostaa muualtakin kuin apteekista. Tämä käy ilmi Sydänliiton tekemästä kipulääkekyselystä, johon vastasi yli 1200 lääkkeiden käyttäjää.
Sydäniskurien paikannuspalvelu ja sydäniskurirekisteri defi.fi on saanut valtion talousarvion jakamattomasta 50 miljoonan varasta eli niin sanotusta joululahjarahasta 50 000 euroa. Summa mahdollistaa rahoituksen puutteen takia sulku-uhan alla olleelle palvelulle vuoden jatkoajan. Sydänliitto etsii rahoitusta palvelun jatkolle tästä eteenpäin.
Sydäniskurien rekisterin eli defi.fi-palvelun tarkoitus on mahdollistaa sydänpysähdyspotilaan lähettyvillä olevan sydäniskurin löytäminen ja hoidon nopea aloittaminen. Sydänpysähdystilanteessa sydäniskuri on ainoa laite, joka minuuttien sisällä käytettynä voi pelastaa hengen. Rekisterin ylläpitoon tarvittavaa maltillista 50 000 euron summaa ei löydy ja rekisteriä uhkaa lopettaminen.
Eilen julkaistujen uusien kansallisten ravitsemussuositusten toteuttaminen mietityttää kuluttajia. Moni haluaisi syödä enemmän suositusten mukaan, mutta ei tiedä miten. Valitsemalla Sydänmerkki-tuotteita on helppo tehdä pieniä, terveyden kannalta edullisia muutoksia ruokavalioon.
