Wibaxin sähkörekka on hiljainen suunnannäyttäjä – "Sääolosuhteiden vaikutus yllätti eniten"

Wibax lanseerasi viime kesänä Suomen ensimmäisen sähkökäyttöisen ADR-hyväksytyn säiliöauton yhteistyössä Scanian kanssa. Sähkörekan käyttöönotto oli olennainen osa Wibax goes electric -projektia, joka on asettanut koko organisaatiolle kunnianhimoiset tavoitteet. Mutta miltä sähköinen tulevaisuus tuntuu käytännössä?

– Kyyti on mukavan tasaista ja hiljaista, joten sähkörekka on siinä mielessä ehkä vähän parempikin kuin dieselkäyttöinen kuljetin. Olen ollut autoon todella tyytyväinen – se on ollut yllättävän mukava ajaa, kommentoi vuodesta 2012 rekkakuskina toiminut Toni Jaakkola. Hän siirtyi Wibaxille vuonna 2025 ja on siitä asti viihtynyt yrityksessä hyvin. Viime kesänä Jaakkola pääsi myös ensimmäistä kertaa sähkörekan ratin taakse.

– Minulla ei ollut oikeastaan minkäänlaisia ennakkokäsityksiä sähkörekan ajamista kohtaan, sillä minulla ei ollut aiempaa kokemusta sähköautoista – ei henkilöautoista eikä tietenkään isoistakaan autoista. Oli siis mukavaa päästä kokeilemaan sähköautoa ilman ennakko-odotuksia.

Kokemus osoittautui positiiviseksi. Jaakkola kokee, että ajaminen ei eroa kovinkaan paljon dieselautolla ajamisesta, paitsi siten että tehokkuutta löytyy ja latauksista täytyy pitää huoli työvuorojen aikana.

– Ei se ajaminen sinällään juurikaan eroa dieselistä. Suurin ero on siinä, että kaikki voima on heti käytettävissä, kun kaasupoljinta painaa. Liikenteessä ei jää enää niin pahasti jalkoihin, kun kiihtyvyys on tehokkaampaa.

Kiitosta Jaakkolalta saa myös hiljainen ja tasainen kyyti. Polttomoottorin puuttuminen muuttaa tunnelman rekan hytissä täysin, sillä perinteinen moottorin tärinä ja jylinä loistavat poissaolollaan.

– Kyllähän polttomoottorin aiheuttama tärinä jää käytännössä kokonaan pois. Koska moottori on lähes äänetön, sisälle ohjaamoon ei kuulu juurikaan mitään moottorin ääniä. Jotkut fanaatikot saattaisivat tietysti sanoa, että jäävät kaipaamaan niitä ääniä, mutta hiljaisuudessa on puolensa. Maantiellä on mukava mennä ja katsella vähän maisemiakin samalla, Jaakkola kommentoi.

Koulutuksessa korostuu taloudellisuus ja latausrutiinien opettelu

Wibaxin tavoitteet ovat korkealla: vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on, että koko kalusto kulkee 100 %:sen fossiilivapaasti. Wibaxille tämä ei ole pelkkää puhetta, vaan oikeaa arjen työtä, jota tehdään parhaillaan Haminasta käsin. Wibaxin täyssähköisen, ADR-hyväksytyn säiliöauton asemapaikka on Wibaxin Haminan terminaalilla, josta se kuljettaa nestemäisiä kemikaaleja asiakkaiden luokse.

Haminan ajojärjestelijänä ja kuljettajien esimiehenä toimivan Aki Eerolan mukaan Wibaxin sähkörekan kuljettajakoulutus ei vaadi täysin uuden opettelua, sillä itse ajaminen vastaa pitkälti perinteistä dieselautoa. Suurin muutos liittyy ajotapaan. Sähköautolla ajettaessa taloudellisuuden ja sulavuuden merkitys korostuu entisestään. Kuljettajan ajotyyli näkyy suoraan auton toimintamatkassa, mikä tekee ennakoivasta ajosta entistäkin tärkeämpää.

Varsinainen koulutus toteutetaan tiiviinä pikakurssina, jossa keskitytään erityisesti latausrutiineihin ja poikkeustilanteisiin. Koulutuksessa käydään läpi laturin käyttö, ajoneuvon kytkeminen lataukseen sekä mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaiseminen, kuten laturin hätävapautuksen tekeminen. Vaikka isommat tekniset viat vaativat usein ulkopuolista apua, koulutus antaa kuljettajille valmiudet ratkaista arjen pienemmät haasteet itsenäisesti suoraan tien päällä.

Yleisimmin kuljettajien työvuorot kestävät 8-10 tuntia, jonka aikana sähkörekkaa kuljetetaan noin 300 kilometrin edestä. Tällöin sähkörekka tarvitsee välilatauksen Lappeenrannan latauspisteellä, sillä sähkörekan range, eli toimintamatka, on noin 200 kilometriä lastin kanssa.

Akun kovin kuluttaja ei olekaan kova pakkanen

Eerolan ja Jaakkolan mukaan sähkörekan käyttöön liittyvistä tekijöistä kenties merkittävin ja yllättävin on sääolosuhteiden suora vaikutus toimintamatkaan. Toisin kuin usein luullaan, pelkkä kova pakkanen ei ole raskaassa kalustossa se kaikkein kriittisin tekijä, sillä akuston edistyksellinen lämmönhallinta pitää huolen suorituskyvystä myös kylmällä säällä. Sen sijaan suurin yllätys on ollut tienpinnan kunnon valtava merkitys: esimerkiksi auraamaton tie, loska ja kova vierintävastus kuluttavat energiaa ja lyhentävät toimintamatkaa huomattavasti enemmän kuin itse pakkasasteet.

– Se on tullut minulle vähän yllätyksenä, miten paljon sääolosuhteet todella vaikuttavat rangeen. Jos sattuu sellainen päivä, että tie on auraamaton ja täynnä räntää tai loskaa, sähkörekan toimintamatka lyhentyy yllättävän paljon, Eerola avaa.

Hän myös toteaa, että tämän vuoksi juuri pakkanen ei välttämättä olekaan se pahin akun kuluttaja, kuten yleensä luullaan:

– Moni luulee virheellisesti, että nimenomaan pakkasen määrällä olisi valtava vaikutus kantamaan. Raskaalla kalustolla emme ole kuitenkaan huomanneet mitään merkittävää eroa, vaikka mittarissa olisi yli 20 astetta pakkasta. Akut ovat nestejäähdytettyjä ja -lämmitettyjä: aina kun auto on laturissa, siellä kiertää neste, joka lämmittää akuston valmiiksi. Auto ei siis ajoon lähdettäessä ihan äkkiä jäähdy. Tienpinnan kunto vaikuttaa siis paljon enemmän kuin pelkkä kylmyys.

Haasteet ovat tehty ratkottaviksi

Wibax toimii raskaan liikenteen sähköistymisessä alan suunnannäyttäjänä ja edelläkävijänä. Vaikka sähköajoneuvot ovat yleistyneet kevyemmissä jakelukuljetuksissa, säiliöautopuolella Wibax on tiettävästi tällä hetkellä ainoa toimija Suomessa, jolla on täyssähköinen säiliöauto jokapäiväisessä käytössä. Eerola iloitsee nyt vuoden käytössä olleesta sähkörekasta ja toteaa sen olevan olennainen osa Wibaxin sähköistymistavoitteita. Hänenestä onkin tuntunut mukavalta olla mukana tekemässä jotain sellaista, mitä kenelläkään muulla ei vielä ole.

Sähköisten ajoneuvojen käyttöön liittyy aina omat haasteensa. Suurimpana haasteena Eerola näkee latausinfrastruktuurin ja sähköautojen toimintamatkan, sillä kuorma päällä sähkörekan kantama on noin 200 kilometriä, kun taas dieselkalustolla se on tyypillisesti yli 500 kilometriä. Tilannetta kuvaakin klassinen "muna vai kana" -ongelma: tarvitaan kattavampi latausverkosto, jotta sähköautoja voidaan hankkia lisää, mutta toisaalta investoinnit latureihin edellyttäisivät suurempaa määrää sähköistä kalustoa.

Eerola kuitenkin kokee, että sähkörekat ovat tulleet jäädäkseen:
– Sähkörekkojen tulevaisuus näyttää kuitenkin lupaavalta. Niissä on toki jonkin verran haasteita, joita pitää ratkoa, mutta uskon kyllä, että ne ovat sellaisia ongelmia, jotka ovat ratkottavissa.

Myös sähkörekkaa kuljettavalla Jaakkolalla on selkeä toive sähköisen raskaan liikenteen tulevaisuudelle:

– Jos jotain tulevaisuudelta toivoisi, niin sitä, että akkukapasiteetti ja toimintamatka kasvaisivat. Se, että sähköautoilla saataisiin ajettua pidempiä ajomatkoja, on oikeastaan ainoa toiveeni tulevaisuuteen.