Skip to main content

Kansallinen sydänrekisteri puuttuu Suomesta

Uutinen   •   Touko 15, 2014 09:34 EEST

Tiedote 15.5.

Sydänhoito on jäljessä muista Pohjoismaista

Sydäninfarktin hoito on parantunut Suomessa, mutta ei ole vieläkään saavuttanut Ruotsin ja Norjan tasoa. Sydänhoidon todellisia terveyshyötyjä on kuitenkin vaikea arvioida luotettavasti, koska maasta puuttuu edelleen kansallinen toimenpiderekisteri, todettiin tiistaina (13.5.) Suomen Kardiologisen Seuran ja AstraZenecan yhteistyössä eduskunnan sydänryhmän ja terveyden edistämisen ryhmän kanssa järjestämässä Kansalaisinfossa Helsingissä.

Yli puolelle uusista sydäninfarktipotilaille tehdään Suomessa pallolaajennus, mutta toimenpiteiden lukumäärä ei kerro terveyshyödyistä. Toimenpiteet ovat vain yksi osa hoitokokonaisuutta.

Sydänhoidon tuloksia pitäisi voida seurata ja arvioida yhteisesti sovituilla laatumittareilla, jotta hoitoa voidaan kehittää, totesi dosentti Mika Laine HYKS:n Meilahden sairaalan sydäntutkimusosastolta. Tähän tarvitaan koko maan kattava kansallinen sydänrekisteri.

Kaikilla sairaaloilla pitäisi olla myös toimivat tietojärjestelmät, joihin toimenpidetiedot kirjattaisiin yhdenmukaisesti. Nyt tietoa toimenpiteistä kerää esimerkiksi Suomen Kardiologinen Seura vuosittaisella ylilääkärikyselyllä. Hoidon aiheita ja tuloksia ei kuitenkaan kirjata systemaattisesti.

Ruotsissa kansallisen kardiologian ja sydänkirurgian Swedeheart-rekisterin avulla on voitu parantaa hoidon laatua merkittävästi (1). Kattavan rekisterin luominen edellyttää Suomessa kansallista tahtotilaa ja resursseja.

Sydäninfarkti on edelleen tappava tauti

Tuoreet EuroHOPE -tutkimustiedot suomalaisten sydäninfarktipotilaiden hoidosta osoittavat, että hoidon vaikuttavuus kuolleisuudella mitattuna on Suomessa huonompi kuin Ruotsissa ja Norjassa (2).

Jos sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus Suomessa olisi samalla tasolla kuin Norjassa ja Ruotsissa, niin vuosittain näitä kuolemia olisi yli 3000 vähemmän. Suomessa sydäninfarktipotilaista lähes 20 prosenttia kuolee vuoden sisällä. EuroHOPE-tutkimuksen mukaan ero Ruotsiin ja Norjaan on 4–5 prosenttiyksikköä.

Toimenpiteiden määrä on kasvanut 2000-luvun alusta. Suomessa pallolaajennuksen vuonna 2008 sai kahden päivän kuluessa alle 40 prosenttia sydäninfarktipotilaista.

Pallolaajennukseen/ohitusleikkaukseen pääsi 30 päivässä noin 50 prosenttia potilaista. Ruotsissa vastaavat luvut ovat lähes 50 % (pallolaajennus) ja lähes 60 % (pallolaajennus/ohitusleikkaus).

Lisäksi maiden välillä löytyy myös sairaalakohtaisia ja alueellisia eroja. Suomessa ja Unkarissa parempaa hoitoa saavat ne, jotka asuvat paremmin toimeentulevilla alueilla (mitattuna bkt/asukas). Hoidon kustannukset ovat taas sitä korkeammat, mitä hajautetumpi alueellinen hoitojärjestelmä on.

THL:n tutkimusprofessori Unto Häkkinen totesi, että Suomessa on mahdollisuus tehostaa hoitoa. Hoitokäytännöissä, vaikuttavuudessa ja kustannuksissa on edelleen huomattavia alueellisia ja sairaalakohtaisia eroja.

Kansalaisinfon suomalaisesta sydänhoidosta järjestivät Suomen Kardiologinen Seura ja AstraZeneca yhteistyössä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan, sydänryhmän ja terveyden edistämisen ryhmän kanssa.

Lisätietoja:

Mikko Pietilä, puheenjohtaja Suomen Kardiologinen Seura, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri, TYKS Sydänkeskus, p. (02) 313 0511, mikko.pietila(at)tyks.fi

Tero Oinonen, toimitusjohtaja AstraZeneca, p. 040 3301 306,
tero.oinonen(at)astrazeneca.com

Lähteet:

1) Laine Mika, Kansallinen toimenpiderekisteri – toimenpidemäärien kirjaamisesta vaikuttavuuden arviointiin. Duodecim 2013;129:275–6.

2) Kansainvälinen EuroHOPE-tutkimus (European Health Care Outcomes, Performance and Efficiency) vertaa rekisterien perusteella terveydenhuollon hoitoketjuja, toimivuutta, kustannuksia, prosesseja ja vaikuttavuutta. Vertailussa ovat Suomen lisäksi mukana Suomi, Ruotsi, Norja, Skotlanti, Hollanti, Italia ja Unkari.

Lisätiedot ja yhteenveto tuloksista luettavissa: http://www.eurohope.info/index.html

EuroHOPE-tutkimustuloksiin on viitattu myös lääketieteellisen julkaisun Lancetin tuoreessa pääkirjoituksessa:

Editorial, Health disparities in Europe: hope for the future. EuroHOPE http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736%2814%2960666-8/fulltext

177317.011 05/14 FI