Azets tutki: Kolmannes suomalaisista uskoo, ettei heidän nykyistä työtään ole 10 vuoden kuluttua – työssäkäyvät valmiina kouluttautumaan uusiin ammatteihin

Puolet suomalaisista uskoo, että digitalisaatio tulee muuttamaan heidän nykyistä työnkuvaansa tulevaisuudessa. Samalla joka kolmas arvelee, ettei omaa työnkuvaa ole olemassa sellaisenaan 10 vuoden kuluttua. Julkisella sektorilla digitalisaation ja automatisaation tuomiin muutoksiin suhtaudutaan muita skeptisemmin, selviää asiantuntijapalveluita tarjoavan Azets Insight Oy:n tutkimuksesta.

Tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista (65 %) uskoo digitalisaation muuttavan omaa työtä ja työnkuvaa tulevaisuudessa. Monet kokevat, että digitalisaation aiheuttamat muutokset ovat jo nähtävillä: reilusti yli puolet suomalaisista kertoo, että digitalisaatio on jo vaikuttanut oman työpaikan toimintaan (60 %) sekä omaan toimenkuvaan ja työtehtäviin (55 %).

Puuduttavat rutiinit jätetään mielellään koneille

Suomalaiset näkevät digitalisaation ennen kaikkea mahdollisuutena kehittää ja monipuolistaa omaa työnkuvaa. Enemmistö (55 %) suomalaisista uskookin, että digitalisaatio tulee viemään työstä puuduttavimman osuuden. 40 prosenttia vastaajista myös uskoo, että älykkäät robotit luovat mahdollisuuksia kehittää omaa työtä siten, että tekijä pystyy keskittymään monipuolisempiin, vaativampiin ja enemmän arvoa luoviin työtehtäviin. Digitalisaation uskotaan myös muuttavan omaa työtehtävää ensisijaisesti tehokkaammaksi, paikasta riippumattomaksi ja helpommaksi.

– Digitalisaation myötä työ ei niinkään häviä, vaan se pikemminkin muuttaa muotoaan entistä fiksummaksi ja mielenkiintoisemmaksi. On paitsi tehokasta mutta myös mielekästä antaa koneen tehdä ja ihmisen ajatella, Azetsin toimitusjohtaja Ulla Nikkanen toteaa.

Toisaalta moni (19 %) uskoo, että digitalisaatio muuttaa omaa työtä entistä monimutkaisemmaksi. Etenkin julkisella sektorilla näin koki lähes neljäsosa vastaajista (23 %). Julkisella sektorilla työskentelevät arvioivat myös muita aloja useammin digitalisaation kuormittavan enemmän työntekoa.

– Julkisella sektorilla on puhuttu paljon esimerkiksi siitä, miten lukuisat eri järjestelmät ja niiden yhteensopimattomuus ovat hankaloittaneet työtä terveydenhoidossa. Kun lääkärin työajasta haukkaa valtaosan potilastyön sijaan järjestelmien välillä sukkuloiminen, on digitalisaatiossa epäonnistuttu. Kenties yksityinen sektori on onnistunut tässä keskimääräistä paremmin, Nikkanen pohtii.

Yli puolet valmiina kouluttautumaan uuteen ammattiin – työnantajilta kaivataan tukea

Noin 75 prosenttia suomalaisista luottaa siihen, että oma osaaminen riittää työelämässä myös tulevaisuudessa. Joka kuudes on asian suhteen kuitenkin skeptinen. Yli puolet (58 %) työssäkäyvistä kertookin kehittävänsä aktiivisesti omaa osaamistaan, jotta ei jää digitalisaation ja työelämän kehityksessä jalkoihin. Yhtä moni (59 %) on lisäksi valmis kouluttautumaan tarvittaessa uuteen ammattiin.

– Työelämän mullistuminen ja muutoksessa mukana pysyminen vaatii paitsi työntekijöiltä vastuuta omasta kehittymisestään, myös johtamisen ja koulutuksen muutosta. On työnantajien velvollisuus tarjota mahdollisuuksia kehittyä niin, että työntekijöillä on töitä tulevaisuudessakin. Toisaalta työntekijöiden vastuulla on myös käyttää uusia työkaluja eikä lipsua vanhoihin toimintatapoihin, Nikkanen kertoo.

Usko automatisaatioon vaihtelee iän, toimialan ja tehtävän mukaan

Suomalaisista vain joka viides uskoo, että oma työ on helposti automatisoitavissa esimerkiksi robottien tai tekoälyn avulla. Julkisella sektorilla työskentelevistä ainoastaan 12 prosenttia uskoo oman työn automatisoituvan tulevaisuudessa.

Näkemykset vaihtelevat huomattavasti myös työtehtävien mukaan. Työntekijöiden käsitykset poikkeavat melko suuresti erityisesti asiantuntijatason tehtävissä toimivien käsityksistä: Työntekijöistä jopa 22 prosenttia kokee, että digitalisaatiolla ei ole vaikutusta omaan työtehtävään, kun taas asiantuntijoista näin uskoo ainoastaan 7 prosenttia.

– Tulokset osoittavat, että mitä vanhempi vastaaja on, sitä harvemmin hän uskoo työnsä olevan helposti automatisoitavissa. Nuoret suhtautuvat tutkimuksen mukaan digitalisaation mukanaan tuomaan muutokseen monin osin vanhempia positiivisemmin, Nikkanen tiivistää.

Kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa 2020 verkkokyselynä ja siihen vastasi 1000 työelämässä olevaa, 18–64-vuotiasta suomalaista. Kokonaistuloksissa keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2,8%-yksikköä suuntaansa. Kyselytutkimuksen tilasi Azets Insight ja sen toteutti YouGov Finland.