STM:n rahoittama hanke kutsuu kehorauhaturvaajiksi lapsen lähipiirin aikuiset. Lapsen terveen kehosuhteen tukeminen ulkonäkökeskeisessä maailmassa ei ole helppoa. Ylipainoisten lasten vanhemmat kaipaavat somekommenttien sijaan tukea perheen tilanteen ymmärtämiseen ja perheelle soveltuvien tapojen löytämiseen matkalla kohti arjen tasapainoa. Tähän tarvitaan kaikkia lapsen lähipiirin aikuisia.
Lapset jäivät kesälomalle ja päivät täyttyvät kivasta lomatekemisestä - vai täyttyvätkö? Suomessa lapset saavat nuorempana älypuhelimen kuin missään muualla maailmassa. Pientenkin alakoululaisten päivät saattavatkin ilman aikuisen valvontaa hujahtaa kuin huomaamatta, nenät ruuduissa. Lapsetkin tunnistavat haasteen tutkimuksissa.
Sydäninfarktin sairastaneiden kolesteroliseurannassa on vakavia puutteita eri puolilla Suomea. Yli kolmannekselle sairastuneista ei ole tehty jatkohoidon kannalta keskeisintä LDL-kolesterolin mittausta eli potilaiden LDL-arvoja jää seuraamatta sydäninfarktin sairastamisen jälkeen.
Hyviin hoitotuloksiin pääseminen edellyttää, että järjestelmä toimii saumattomasti ensihoidosta kuntoutukseen. Sairaalaverkkoon tehtävien muutosten takia välimatkat yöpäivystyksiin ja erikoissairaanhoitoon uhkaavat pidentyä joillakin paikkakunnilla vuodesta 2026 alkaen.
Asiakasmaksujen korotukset ja hoitotakuun pidentäminen tulevat vaikeuttamaan hoitoon pääsyä. Tämä taas lisää sairastavuutta ja voi kasvattaa väestön terveyseroja. Hoitotakuun päivämäärärajoja tärkeämpää on kuitenkin potilaan oireiden ja sairauden mukainen oikea-aikainen terveydenhuollon kontakti ja hoidon jatkuvuus.
Mummodisko ry:lle on myönnetty Suomen Sydänliiton alueellinen sydänterveyden edistämisen kunniamaininta. Mummodisko-konsepti mahdollistaa ikäihmisille uudenlaisia matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia. Mummodiskon tarkoituksena on tuoda iloa ja piristystä ikäihmisten arkeen ihmisten omasta toimintakyvystä ja olosuhteista riippumatta.
Kesä tarjoaa upeat mahdollisuudet nauttia terveellisestä ruoasta ja liikunnasta ulkoilmassa, Panu Routila kirjoittaa blogissaan.
Kansanterveyden kriisi on vakava. Suuria kansansairauksia edustava Tarttumattomien sairauksien järjestöverkosto vaatii hallitusta siirtymään sanoista tekoihin terveysperusteisen verotuksen edistämiseksi.
Luonto tarjoaa runsain mitoin mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Ulkoilu luonnossa vähentää stressiä, alentaa verenpainetta ja parantaa keskittymiskykyä, Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski kirjoittaa.
Sydänliiton puheenjohtaja Panu Routila on huolissaan lasten liikunnan vähenemisestä. Fyysisellä aktiivisuudella on merkittävä rooli lapsuuden ja nuoruuden terveyden edistämisessä. Liikunta vaikuttaa positiivisesti fyysiseen kuntoon, motorisiin taitoihin ja psyykkiseen hyvinvointiin, Routila kirjoittaa blogissaan.
Sydämen vajaatoiminta on sairaus, jossa sydämen pumppaustoiminta pettää. Vakavaa sairautta sairastaa noin 1–2 % suomalaisista ja sen ennuste on usein huono. Lääkäriseura Duodecim on päivittänyt sairauden Käypä hoito -suosituksen. Uudessa suosituksessa sairaus on jaettu neljään vaiheeseen, joista ensimmäiseen riskivaiheeseen kuuluvat muiden muassa henkilöt, joilla on kohonnut verenpaine.
Perusasioiden äärelle on hyvä pysähtyä, myös elintavoissa. Vaikka kehitetään hienoja sovelluksia tai teknisesti nerokkaita seurantalaitteita, terveiden elintapojen ytimessä ovat edelleen ravinto, liikunta ja lepo, kirjoittaa Marjaana Lahti-Koski blogissaan.
Presidentinvaalien äänestyspaikoilla on mahdollista tukea kotimaan vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Tuhannet vapaaehtoiset toteuttavat keräyksen ympäri Suomen ja suurin osa heistä on itse vammaisia tai pitkäaikaissairaita. Lahjoituksilla järjestetään muun muassa vertaistukea, apuvälineitä, kuntoutusta ja opaskoirien koulutusta.
THL:n julkaisema ensimmäinen kansallisen sydänrekisterin raportti on karua luettavaa. Vain reilulla viidenneksellä sairastuneista LDL-kolesteroliarvo on tavoitetasolla. Joka kolmannelta ei löydy lainkaan mittaustulosta 6-18 kuukautta toimenpiteen jälkeen. Riskitekijöiden paremman seurannan lisäksi tulisi huolehtia siitä, että kaikilla sairastuneilla on mahdollisuus päästä sydänkuntoutukseen.
Hallituksen esitykset tupakka- ja alkoholilakien muuttamisesta uhkaavat heikentää kansanterveyttä ja lisätä sote-kustannuksia entisestään, Tarttumattomien sairauksien järjestöverkosto toteaa. Suuria kansansairauksia edustavat järjestöt muistuttavat, että hallitusohjelmaan kirjattuna tavoitteena on sote-kustannusten kasvun hillitseminen.
Kiireisen toiminnan vastapainona on tärkeää rauhoittua ja rentoutua. Kun olemme tekemättä ja suorittamatta, keho ja mieli elpyvät. Huomiomme kiinnittyy eri asioihin ja näkökykymme laajenee, Panu Routila kirjoittaa blogissaan.
Influenssakausi on alkamassa ja koronatapausten määrät ovat vahvassa kasvussa. Pelkästään influenssaan sairastuu vuosittain 300 000–800 000 suomalaista ja menehtyy arviolta noin 500–2000 henkilöä. Nyt myös koronan takia sairaalahoitoon joutuneiden määrä on lähtenyt kasvuun. Valtaosa heistä on yli 65-vuotiaita. Rokotteen ottaminen on molempiin paras keino suojautua. Rokottautumisen aika on nyt.
Ruokapöytä on paikka, jossa sukujen perinteet, maut ja tarinat kohtaavat. Paikka, jossa jaamme iloja ja puramme huolia. Paikka, joka voi tuoda yhteen tuttuja ja tuntemattomiakin. Paikka, jossa ruokatottumukset opitaan ja kehittyvät. Yhteinen ateria vahvistaa ihmisten välisiä suhteita. Se luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Suomen Sydänliitto, Suomen Elvytysneuvosto ja Hätäkeskuslaitos nostavat 16.10. vietettävän Maailman elvytyspäivän kynnyksellä esiin huolensa suomalaisten elvytysvalmiudesta. - Elvytystaito on kansalaistaito, jonka osaamisessa suomalaisilla on paljon parantamisen varaa. Vain 47 % suomalaisista saa sydänpysähdystilanteessa maallikon antamaa elvytystä, kun Euroopan keskiarvo on 58 %.
Yhdistyksissä on paljon vertaistuellista toimintaa. Suuri kunnia ja kiitos vertaistuen toteutumisesta menee itse toimijoille, koulutetuille vapaaehtoisille vertaistukihenkilöille, kirjoittaa Sydänliiton puheenjohtaja Panu Routila.
Sydänliitto edistää suomalaisten terveyttä ja tukee sairastuneita. Toimimme monipuolisesti niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Olemme noin 60 000 jäsenen sydänyhteisö, joka on järjestäytynyt 205 paikalliseen sydänyhdistykseen, 15 alueelliseen sydänpiiriin ja kolmeen valtakunnalliseen järjestöön (Sydänlapset ja -aikuiset ry, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry ja Karpatiat ry).
