Kaasu-Scanialla riittää ajoa taantumasta huolimatta

Lappeenrannan Kuljetus Oy on kerännyt kokemuksia Scanian kaasukuorma-autoista. Ne osoittautuivat valtiksi kilpailutuksissa, kulkevat kustannustehokkaasti, huolto toimii – eikä kukaan jäätynyt tankatessa.

”Lappeenrannan Kuljetuksessa on aina reagoitu nopeasti muutoksiin ja oltu innovatiivisia. Mutta kun kuulin, että Jukka Tysteraikoo hankkia lämpötilasäädellyn ajoneuvoyhdistelmän, joka ei käytä yhtään dieseliä, mietin, että mitenkä se onnistuu”, Scanian aluemyyntipäällikkö Aki Laitila muistelee.

Tuolloin Suomessa ei ollut kellään vastaavaa laitetta. Vetoauton osalta homma oli helppo: Scania 410 kulkee nesteytetyllä biokaasulla (LBG). Kylmäperävaunun kone sen sijaan käy yleensä omalla dieselmoottorilla, mutta Lappeenrannan Kuljetuksessa löydettiin tähän vaihtoehto. Vetoauton lämmönsäätelylaitteen hydraulimoottori saa energiansa vetoauton voiman ulosotosta, jolloin elintarvikkeet pysyvät viileinä Scanian 13-litraista moottoria pyörittävän kaasun voimin.

”Sen asentaminen oli helppoa”, kuljetuspäällikkö Emppu Tyster kertoo.

Täysperävaunun kylmäkone puolestaan saa energiansa ajon aikana perävaunun telin keskimmäisestä akselista. Siinä sijaitsee generaattori akustoineen.

Hieman tekijöitä arvelutti, että riittääkö kaasukuorma-auton tankki päivän ajoihin ja samalla makkaroiden viilennykseen kesäkuumalla. Yhdistelmällä oli tarkoitus ajaa 55–60 tonnin kokonaispainoilla Lappeenrannan, Imatran ja Jyväskylän väliä.

Nyt on kulunut lähes puolitoista vuotta Suomen ensimmäisen dieselittömän lämpötilasäädellyn kuorma-autoyhdistelmän käyttöönotosta. Mittarissa on 255 370 kilometriä. On hyvä aika selvittää, miten Scania selvisi ajoistaan.

KUSTANNUSTEHOKKUUS YLLÄTTI

”Olen tosi tyytyväinen. Ajoneuvoyhdistelmä on kustannustehokas. Esimerkiksi viime viikon keskikulutus oli 29,3 kg/100 km ja luvussa on mukana kylmälaitteiden käyttämä energia”, Emppu kertoo.

Kuljetuspäällikön laskelmien mukaan Scanian kaasuauto on kokonaiskuluiltaan samalla viivalla dieselin kanssa kolmen vuoden kuluttua hankinnasta, kun keskimäärin ajetaan 170 000 km vuodessa. Kun autolla on ajettu viisi vuotta, se on tullut perinteistä dieseliä selvästi edullisemmaksi.

Autojen jälleenmyyntiarvon Emppu laski nollaksi, sillä kaasuauton hinnoista hänelle ei ole kokemusta. Huoltokuluista sen sijaan on.

”Öljyn- ja sytytystulppien vaihto on hieman useammin, mutta toisaalta säästää, kun ei tarvitse vaihdella hiukkassuodattimia eikä pelata AdBluen kanssa. Ihmettelen, miksi ihmiset eivät enempää hanki kaasukuorma-autoja.”

Huollot on tehty Scanialla.

KAASU ON KILPAILUETU

Aluksi useampi kuljettaja epäili, miten nesteytetyn kaasun tankkaus sujuu. Syksyisin kaasuasema kerää kosteutta ja jäätä, ritisee ja ratisee.

”Mitään isompia ongelmia ei ollut. Tankkaukset sujuivat ja kaasuauton tankin koko riitti. Ajamme sillä keskimäärin 600 kilometriä vuorokaudessa.”

Vaikka taantuma on vähentänyt monien autoilijoiden ajoja, kaasukuorma-autoilla on kysyntää.

”Asiakkaat ovat kannustaneet ostamaan niitä lisää ja luvanneet, että kaasukuorma-autoille on ajoa. Kaasu on selkeä kilpailuetu.”

Sen merkitys vain kasvaa, sillä Lappeenrannan Kuljetuksen talouspäällikkö Elisa Eerola muistuttaa, että kokonaispäästöjen seurannalla ja ilmoittamisella on yhä suurempi rooli yritysmaailmassa. Kaluston osalta tiedot löytyvät Scanian FMS-palvelun raportointityökalusta.

Keväällä 2023 Lappeenrannan Kuljetus hankkikin toisen, samanlaisen kaasukuorma-autoyhdistelmän. Kaikki ajot ajetaan biokaasulla.

”Nyt odotan Scanialta uutta 460 hevosvoiman kaasumoottoria. Se on suunnitelmissa ensi vuonna.

Erään asiakkaamme tavoite on ajaa 20 prosenttia muulla kuin fossiilisilla polttoaineilla vuoteen 2025 mennessä. Meidän osaltamme tästä toteutuu jo 80 prosenttia heidän ajojensa osalta”, Emppu sanoo.