Talouskasvunäkymät olivat suhteellisen hyvät, kun vuosi 2025 alkoi, mutta Yhdysvaltojen uusi hallinto on muuttanut tilannetta radikaalisti. SEB:n talousennusteen mukaan Ruotsi ja Eurooppa menestyvät suhteellisesti paremmin kuin muu maailma. Suomi jää hieman jälkeen muihin Pohjoismaihin verrattuna.
Tariffien negatiiviset kasvuvaikutukset, suuri epävarmuus ja Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan kärjistyminen ovat lisänneet talouteen kohdistuvia alaspäin suuntautuvia riskejä, mikä on vakiinnuttanut markkinaodotukset 0,25 prosenttiyksikön koronalennuksesta EKP:n huhtikuun kokouksessa.
EKP:n neuvosto on hyvin valmistautunut uuteen 0,25 prosenttiyksikön koronlaskuun 6. maaliskuuta, jolloin talletuskorko laskee 2,50 prosenttiin. Koronlaskujen jatko maaliskuun jälkeen on epäselvä.
EKP:n kommunikaatiosta on käynyt ilmi, että EKP:n neuvosto on hyvin valmistautunut uuteen 0,25 prosenttiyksikön koronlaskuun 30. tammikuuta. Markkinoiden reaktiot jäänevät vaimeiksi, ellei pääjohtaja Lagarde yllätä lupaamalla koronleikkausten sarjan jatkuvan tulevissa kokouksissa.
Euroopan keskuspankki on pitänyt kiinni datariippuvaisesta rahapolitiikasta ja pysynyt varovaisena kommenteissaan koskien koronlaskutahtia. Viime aikoina se on kuitenkin tullut luottavaisemmaksi sen suhteen, että inflaatiokehitys on kestävästi oikealla tiellä, ja sen sijaan se on ollut enemmän huolissaan yleisistä talousnäkymistä.
EKP laski tänään torstaina odotusten mukaisesti talletuskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä 3,25 prosenttiin ja toisti, että politiikka pysyy riippuvaisena talousdatasta, eikä se sitoudu ennalta tiettyyn korkopolkuun.
Viimeaikaisten inflaatio- ja kasvulukemien heikkouden jälkeen EKP:n neuvoston eri jäsenten kommentit viittaavat siihen, että EKP on valmis alentamaan ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä 17. lokakuuta pidettävässä kokouksessa.
Vuoden 2024 kasvunäkymät ovat hieman parantuneet. Yhdysvallat on jälleen raportoinut yllättävän vahvasta kasvusta, mutta myös inflaation takaiskuista. Inflaation laskusuuntaus on elossa mutta epävakaa, mikä saa keskuspankit odottamaan pidempään ja laskemaan ohjauskorkoja hitaammin. Viennin ja investointien heikkous painavat Suomen taloutta.
EKP pitää ohjauskorot ennallaan joulukuussa ja tarkistaa vain varovaisesti pohjainflaatioennustettaan alaspäin. Viimeaikaiset matalat inflaatioluvut ja talouden pysähtyminen muuttavat kuitenkin nopeasti vuoden 2024 näkymiä. Pidämme nyt yhä todennäköisempänä, että EKP aloittaa koronleikkaukset jo maaliskuussa, koska inflaatio hidastuu edelleen nopeasti heikkenevän talouden keskellä.
Maailmantalous hidastuu, mutta eri puolilla maailmaa eri tahtiin. Alhaisempi inflaatio, korkea työllisyys ja nousevat reaalipalkat tukevat edelleen pehmeää laskua. Ohjauskorot ovat saavuttaneet huippunsa, ja Yhdysvaltain keskuspankki aloittaa koronlaskusyklinsä ensi vuoden puoliväliin mennessä. Tämä edistää maltillista elpymistä ennustejakson loppupuolella.
Kasvu on heikkoa vuosina 2023 ja 2024, mutta maailmantalous laskeutuu silti suhteellisen pehmeästi, kun muun muassa Yhdysvallat välttyy taantumalta. Suomessa teollisuus on suoriutunut hyvin, ja vienti on Suomen talouden kestävin osa, joka vaikuttaa myönteisesti kasvuun. Heikko yleinen kysyntä johtaa kuitenkin bruttokansantuotteen 0,3 prosentin laskuun tänä vuonna.
OECD-maiden BKT kasvaa heikosti tänä vuonna ja elpyy maltillisesti vuonna 2024. Ruotsissa vaikeuksissa olevat kotitaloudet, asuntorakentamisen väheneminen ja suhteellisen tiukka finanssipolitiikka viittaavat siihen, että talouskasvu on tänä vuonna Euroopan unionin heikoimpia. Suomi selvinnee lievemmällä taantumalla.
Maailmantalous on toistaiseksi osoittanut yllättävän suurta sitkeyttä. Kotitalouksiin kohdistuu kuitenkin yhä enemmän painetta korkojen nousun, korkean inflaation ja energiapulan vuoksi. SEB:n ekonomistit ovatkin laskeneet vuosien 2023 ja 2024 kasvuennusteita. Suomen taantumasta näyttäisi kuitenkin tulevan lyhytaikainen ja lievä.
EKP:n neuvosto kohtaa pandemian vastatuulen, tarjontapuolen pullonkaulojen ja korkean inflaation aiheuttaman haasteen, kun se kokoontuu 16. joulukuuta päättääkseen PEPP:n jälkeisestä strategiastaan.
Euroopan valtionpäämiesten kiistellessä tukipaketeista, on koronakriisin negatiivisten vaikutusten hoito jäänyt toistaiseksi pääasiassa EKP:n vastuulle. Rahoitusmarkkinoilla kysymyksiä on herättänyt erityisesti viimeaikainen euribor-korkojen nousu, jota jotkut ovat pitäneet merkkinä Euroopan pankkisektorin heikkoudesta, ja pankkien välisestä epäluottamuksesta.