Kiinteistölaboratorio helpottaa asiakkaan remonttipäätöksiä – tutkimustulos paljastaa raja-arvojen ylitykset

Kiinteistölaboratorion tutkimustulos kertoo asiantuntijalle paljon, mutta tulosten merkitys ei useinkaan avaudu maallikolle. Kiinteistöanalytiikkaan erikoistuneen laboratorion asiantuntijaa kaivataan usein ruohonjuuritasolla tulosten tulkiksi: mitä tulos tarkoittaa? Mihin minun on varauduttava? Suuremmassa mittakaavassa laboratorion asiantuntija antaa lausunnollaan taustatukensa kiinteistön tutkimuksesta vastaavalle rakennusalan ammattilaiselle.

Kiwa Inspectan kiinteistölaboratorioissa Oulussa ja Vantaalla tehdään yli 10 000 asbestitutkimusta vuodessa. Suunnilleen samaan kappalemäärään yltävät yhteenlaskettuina myös kiinteistölaboratorion mikrobeihin, kemiaan ja betoniin liittyvät tutkimukset.

- Asbestin osalta tutkimustuloksen tulkinta on melko selvää. Joko asbestia on näytteessä tai sitten sitä ei ole. Mikrobien, haihtuvien orgaanisten VOC-aineiden sekä PAH- ja PCB-yhdisteiden osalta tilanne on hieman mutkikkaampi. Asiantuntijamme tuntevat kuitenkin hyvin erilaisten kiinteistöistä löytyvien haitta-aineiden sallitut raja-arvot. Niiden ylittyminen voi viitata eritasoisiin ongelmiin kiinteistössä, kertoo Kiwa Inspectan kiinteistölaboratorion päällikkö Paula Kurola.

- Kiinteistölaboratorion tutkimustulos pätee aina vain tutkittavana olevaan näytepalaan. Siksi kokonaiskuvaan ja lopullisiin johtopäätöksiin on vielä yhdistettävä myös rakennusinsinöörin ammattitaito, jatkaa Kurola.

Kiinteistöt ovat monimutkaisia kokonaisuuksia

Ainoa tapa saada hyödyllisiä tutkimustuloksia on selvittää huolellisesti etukäteen, minkälaisia kiinteistöön liittyviä näytteitä on syytä ottaa ja mistä kohdista. Jos vääriä näytteitä otetaan vääristä paikoista vääriin aikoihin, saadaan vastauksia vääriin kysymyksiin.

- Kiinteistöt ovat monimutkaisia kokonaisuuksia, joissa monet asiat vaikuttavat toisiinsa. Absoluuttinen totuus olisi tutkimustuloksissa varmasti kaikkien toive, mutta tämä on tosiasiassa hyvin vaikeasti saavutettavissa oleva asia. Ei lääkärikään pysty yksittäisellä hemoglobiininäytteellä kertomaan kaikkea mahdollista potilaastaan. Sama tilanne pätee kiinteistöanalytiikkaan, painottaa Kurola.

Kiinteistölaboratorion tutkimustulos ei yksinään riitä

Yhden näytteen perusteella ei voi vielä yleensä sanoa, missä kaikissa kiinteistön osissa tai rakenteissa haitallisia aineita on. Korjaussuunnitelmaa pohjustavaan kuntotutkimukseen tai purkumenetelmän valintaa edeltävään haitta-ainekartoitukseen tarvitaan yleensä useita näytteitä eri puolilta kiinteistöä, eri syvyyksiltä ja erilaisista rakenteista. Näin saadaan riittävän kattava käsitys ongelman laajuudesta ja siitä, mitä sen torjumiseksi pitää tehdä.

- Toisaalta taas yksittäinen näyte, joka ei ylitä raja-arvoja, ei myöskään ratkaise vielä mitään. Se ei ole mikään tae, etteivät raja-arvot voisi ylittyä jossain muualla kiinteistössä. Siksi näytteenottajan osaaminen ja kokemus merkitsevät laboratoriotutkimustenkin luotettavuuteen todella paljon, korostaa Kurola.

Tutkimus varmistaa lainmukaisen ja turvallisen korjausmenetelmän

Kiinteistölaboratorion tutkimuspalveluja hyödyntävät erityisesti insinööritoimistot ja urakoitsijat. Osa tutkimuksista on myös Kiwa Inspectan omiin tarkastuksiinsa tilaamia. Joskus näytteitä otetaan osana ongelman selvitystä tiloissa, joissa käyttäjät oireilevat, joskus taas näytteenotto liittyy ennen saneerausta tai purkua tehtäviin selvityksiin.

- Aina, jos on epäilys siitä, että kiinteistössä voi olla asbestia, mikrobeja tai jotain muuta haitallista, kannattaa tutkimus tehdä ennen remontin tai purkamisen aloittamista. Tutkimuksen kautta saadaan varmuus siitä, mikä on riittävä suojaustapa sekä rakennuksen käyttäjien, ympäristön että työntekijöiden kannalta. Usein jo pelkän rakennuspölyn takia kannattaa remonttikohteet suojata ja työntekijöiden suojautua, vaikka pöly ei erityisen haitallisia aineita sisältäisikään, muistuttaa Kurola.

Betonin kuntoa tutkitaan laboratoriossa mikrorakennetutkimuksella

Asbestin, mikrobien sekä VOC-, PAH- ja PCB-tutkimusten lisäksi kiinteistölaboratoriossa tutkitaan myös betoninäytteitä. Niissä selvitetään betonirakenteiden kuntoa esimerkiksi julkisivuissa, parvekkeissa, parkkihalleissa ja silloissa.

- Suomen ilmasto-olosuhteet ovat haasteelliset, joten betonirakenteet joutuvat vuodenaikavaihteluista johtuen kovalla rasitukselle. Kenttätutkimusten lisäksi betonin kuntoa voidaan selvittää muun muassa lieriöporanäytteillä, joista laboratoriossa valmistetaan ohut- ja pintahieitä petrografisia mikrorakennetutkimuksia varten. Tällaisella tutkimuksella saadaan selville betonirakenteen kunto, olemassa olevat ja alkavat vauriot, niiden levinneisyys sekä materiaalin pakkasenkestävyys, kuvailee Kurola.

Asiantuntija tulkitsee, tilaaja päättää toimenpiteistä

Kiinteistölaboratorion tulosten kokonaisvaltaisen tulkinnan päävastuu on ensimmäisessä vaiheessa hankkeesta vastaavalla tutkijalla. Hän on se, joka tekee tulkinnan tutkimustuloksesta, mutta päättää usein myös kenttätutkijana, mitä kiinteistössä tutkitaan ja miten.

- Laboratorio avaa tulokset tilaajalle, mutta lopullinen vastuu tutkimustuloksen aiheuttamista käytännön toimenpiteistä on aina tilaajalla itsellään. Asiantuntijatiiminä voimme selventää tilannetta ja antaa kokemukseemme pohjautuvia suosituksia, näkemyksiä ja vinkkejä, mutta lopullisen päätöksen toimenpiteistä tekee aina tilaaja itse, muistuttaa Kurola.

Teksti: Kai Tarkka