Ohita

Aiheet: Sosiaaliset kysymykset

  • Pori Suomen suurten kaupunkien kärjessä - Helsinki, Turku ja Tampere jäävät taakse

    Porilaiset ovat yhdessä lappeenrantalaisten kanssa Suomen suurten kaupunkien tyytyväisimpiä arjen palvelujen käyttäjiä. Laajassa vertailussa Pori ja Lappeenranta saavat molemmat 76,5 pistettä. Tutkimuksessa tarkastellaan kokemuksia palveluista, joita he käyttävät arjessaan. Mukana ovat esim. pankkipalvelut, vakuutukset, kaupat ja verkkokaupat, sähkö ja energia, puhelin- ja laajakaistapalvelut.

  • Missä päin Suomea ollaan tyytyväisimpiä arjen palveluihin?

    EPSI selvitti yli 20 000 suomalaiselta, kuinka tyytyväisiä he ovat arjessaan käyttämiinsä palveluihin – ja miten kokemukset eroavat kunnittain. Vertailussa ei arvioida kuntien omia palveluja, vaan kunnassa asuvien ihmisten tyytyväisyyttä käyttämiinsä yrityksiin ja palveluihin. Vertailussa on mukana 91 kuntaa, joista kärkeen tyytyväisyydessä ylsi Vihti, 15:sta suurimmasta kunnasta Lappeenranta.

  • Viestinnällä on suuri rooli siinä, miten vastuullisina pankkeja pidetään

    Pankit koetaan vastuullisemmiksi ja kestävämmiksi kuin muutamia vuosia sitten, mutta toisaalta positiivinen kehitys tasaantui vuodestä 2023 vuoteen 2024, osoittaen yrityksasiakkaiden parissa jopa kääntymisen merkkejä. EPSI:n toimialatutkimuksen mukaan viestinnällä on elimellinen rooli asiakkaiden mielikuvien kohentamisessa nykyisestä tasosta.

  • ASUKASTYYTYVÄISYYS HIENOISESSA NOUSUSSA – Tampere suurten ykkönen

    EPSI Rating on saanut valmiiksi Suomen kuntien ja alueiden asukastyytyväisyyden tutkimuksensa. Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten tyytyväisyyttä asuinkuntaansa ja sen tarjoamiin palveluihin, sekä millaisia odotuksia asukkailla kotikunnalleen on. Julkaisussa myös esitetään kymmenen suurimman kunnan asukastyytyväisyysranking, jonka kärjestä löytyy Tampere.

  • Suomalaiset ovat pääosin tyytyväisiä koronatilanteen hoitamiseen

    EPSI Rating Finland tutki, miten COVID-19 on vaikuttanut kuluttajien toimintaan, ja miten kuluttajien käytös muuttuu epidemian myötä. Samalla paneudutaan myös Pohjoismaisiin eroihin ja siihen, miten eri tekijät ovat toimineet COVID-19-tilanteen hoidossa.