Maailmantalous hidastuu, mutta osoittaa yllättävää sitkeyttä, erityisesti Yhdysvalloissa. Elvyttävä finanssi- ja rahapolitiikka yhdistettynä optimistisiin rahoitusmarkkinoihin tukee taloutta, mutta luo myös riskejä. Inflaatio on matkalla kohti tavoitetasoja useimmissa suurissa talouksissa, joskin hieman eri tahtiin. Suomen talous pysyy heikkona, eikä elpymistä odoteta ennen vuotta 2026.
Vähän on muuttunut syyskuun EKP:n kokouksen jälkeen. Neuvoston jäsenet ovat pysyneet viestissä, jonka mukaan rahapolitiikan viritys on oikea, eikä muutoksia siihen tarvita.
EKP aikoo pitää rahapolitiikan ennallaan 11. syyskuuta pidettävässä kokouksessa, ja neuvoston jäsenten viimeaikaiset kommentit korostavat, että pankilla ei ole kiire jatkaa korkojen laskua.
Yhdysvaltojen tullit ovat aiheuttaneet taloudellista ja poliittista epävarmuutta, vaikka epävarmuus onkin lieventynyt kesän aikana. Finanssipoliittiset elvytystoimet ja uudet koronleikkaukset tukevat kasvua, mutta luovat myös riskejä. Vaikka osissa Suomen taloutta on nähtävissä elpymisen merkkejä, näkymät ovat heikot.
EKP:n neuvoston viimeaikaiset kommentit viittaavat laajaan tukeen 0,25 prosenttiyksikön koronalennukselle kesäkuun 5. päivän kokouksessa, mutta sen jälkeen näkemykset jatkosta eroavat toisistaan.
Talouskasvunäkymät olivat suhteellisen hyvät, kun vuosi 2025 alkoi, mutta Yhdysvaltojen uusi hallinto on muuttanut tilannetta radikaalisti. SEB:n talousennusteen mukaan Ruotsi ja Eurooppa menestyvät suhteellisesti paremmin kuin muu maailma. Suomi jää hieman jälkeen muihin Pohjoismaihin verrattuna.
Tariffien negatiiviset kasvuvaikutukset, suuri epävarmuus ja Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan kärjistyminen ovat lisänneet talouteen kohdistuvia alaspäin suuntautuvia riskejä, mikä on vakiinnuttanut markkinaodotukset 0,25 prosenttiyksikön koronalennuksesta EKP:n huhtikuun kokouksessa.
EKP:n neuvosto on hyvin valmistautunut uuteen 0,25 prosenttiyksikön koronlaskuun 6. maaliskuuta, jolloin talletuskorko laskee 2,50 prosenttiin. Koronlaskujen jatko maaliskuun jälkeen on epäselvä.
Maailmanlaajuinen kasvu on edelleen hieman yli 3 prosenttia vuodessa vuosina 2025–2026. Kasvuennustetta on nostettu Yhdysvalloille, mutta laskettu euroalueelle, jota painaa heikko Saksa. Suomessa viennin kasvu vauhdittaa elpymistä, mutta julkisen talouden säästötoimet tukahduttavat kotimaista kysyntää. Suomen BKT kasvaa vuosittain keskimäärin hieman yli 1,5 prosenttia vuosina 2025 ja 2026.
EKP:n kommunikaatiosta on käynyt ilmi, että EKP:n neuvosto on hyvin valmistautunut uuteen 0,25 prosenttiyksikön koronlaskuun 30. tammikuuta. Markkinoiden reaktiot jäänevät vaimeiksi, ellei pääjohtaja Lagarde yllätä lupaamalla koronleikkausten sarjan jatkuvan tulevissa kokouksissa.
- Ennustamme edelleen 0,25 prosenttiyksikön leikkausta uuteen 4,25–4,50 prosentin Fed funds -tavoitevälille Fedin joulukuun kokouksessa. Tämä on täysin linjassa markkinoiden odotusten kanssa, joissa 0,25 prosenttiyksikön leikkaus on nyt lähes täysin hinnoiteltu, SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen toteaa.
Euroopan keskuspankin koronlasku näyttää varmalta, mutta viimeaikaiset kommentit viittaavat siihen, että EKP:n neuvosto on erimielinen sen suuruudesta.
SEB ennustaa, että globaali vuotuinen talouskasvu pysyy hieman yli 3 prosentin vuosina 2024–2026. Maailmantalous kasvaa kuitenkin hitaammin kuin ennen koronapandemiaa, ja näkymät ovat pirstaloituneet. Vaikka Suomen BKT on edelleen alle vuoden 2023 tason, viime aikoina on nähty marginaalista neljännesvuosittaista kasvua. Talous hyötyy vähitellen korkojen laskusta.
Fed on edelleen viestinyt politiikan asteittaisesta normalisoinnista, mutta vahvat taloustiedot ja Fedin kommentit ovat sulkeneet oven toiselle 0,50 prosenttiyksikön koronleikkaukselle. Yhdysvaltain vaalien tulos saattaa vähentää mahdollisuuksia jatkuviin koronalennuksiin ensi vuonna, mutta talousdata on tärkeämpää tämän vuoden päätöksenteon kannalta.
Euroopan keskuspankki on pitänyt kiinni datariippuvaisesta rahapolitiikasta ja pysynyt varovaisena kommenteissaan koskien koronlaskutahtia. Viime aikoina se on kuitenkin tullut luottavaisemmaksi sen suhteen, että inflaatiokehitys on kestävästi oikealla tiellä, ja sen sijaan se on ollut enemmän huolissaan yleisistä talousnäkymistä.
EKP laski tänään torstaina odotusten mukaisesti talletuskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä 3,25 prosenttiin ja toisti, että politiikka pysyy riippuvaisena talousdatasta, eikä se sitoudu ennalta tiettyyn korkopolkuun.
Viimeaikaisten inflaatio- ja kasvulukemien heikkouden jälkeen EKP:n neuvoston eri jäsenten kommentit viittaavat siihen, että EKP on valmis alentamaan ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä 17. lokakuuta pidettävässä kokouksessa.
Suomen taloudessa on toistaiseksi vähän valopilkkuja. Kotitalouksien kysyntä on vaimeaa, vienti heikkoa ja korkea korkotaso haittaa investointeja. Bruttokansantuote laskee tänä vuonna 0,6 prosenttia, mutta alkaa elpyä vuosina 2025–2026.
Taloustilanne herättää yhä enemmän optimismia, vaikka geopoliittiset riskit pahenevat. Laskeva inflaatio saa keskuspankit aloittamaan ohjauskorkojen leikkaukset tänä keväänä ja kesänä. Suomen BKT supistuu 0,2 prosenttia tänä vuonna, mutta elpyy 2,0 prosentin kasvuun vuonna 2025.
EKP pitää ohjauskorot ennallaan joulukuussa ja tarkistaa vain varovaisesti pohjainflaatioennustettaan alaspäin. Viimeaikaiset matalat inflaatioluvut ja talouden pysähtyminen muuttavat kuitenkin nopeasti vuoden 2024 näkymiä. Pidämme nyt yhä todennäköisempänä, että EKP aloittaa koronleikkaukset jo maaliskuussa, koska inflaatio hidastuu edelleen nopeasti heikkenevän talouden keskellä.