SOSIAALISEN MEDIAN LUOTTAMUSPULA – TOIMIIKO SOME VIELÄ PR-TYÖKALUNA?

Sosiaalista mediaa ravisuttaneet valeuutisskandaalit ovat pakottaneet toimittajat suhtautumaan someen aiempaa kriittisemmin. Sosiaalisen median asema toimittajien tietolähteenä ja uutisten jakelukanavana onkin horjumassa.

Toisaalta sosiaaliselle medialle ei löydy haastajaa nopeudessa ja helppoudessa. Kun aikataulut ja budjetit ovat tiukat, on uusien ideoiden etsiminen ja tiedon hakeminen helpointa verkossa.

Tämä saa pohtimaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Alkavatko toimittajat tulevaisuudessa suosio uusia, Facebookia ja Twitteriä luotettavampina pidettyjä sosiaalisia medioita?
  • Onnistuuko Facebook korjaamaan algoritminsä niin, että valeuutisten näkyvyys ja vaikuttavuus vähenee?
  • Nouseeko perinteisten kanavien kuten lehdistötiedotteiden ja henkilökohtaisten kontaktien merkitys toimittajien keskuudessa?

Käyttävätkö toimittajat Facebookia?

Mynewsdeskin selvitys kertoo, että toimittajat käyttävät edelleen sosiaalista mediaa tehdessään taustatutkimusta. Valeuutisilmiön takia toimittajat kuitenkin luottavat Facebookiin vähemmän ja vähemmän. Toimittajat saattavatkin olla siirtymässä takaisin perinteisempiin lähteisiin.

Sekä Facebookin että Twitterin suosio toimittajien keskuudessa laski vuonna 2017 edeltävään vuoteen verrattuna. Vuonna 2016 66% toimittajista kertoi sosiaalisen median olevan itselleen tärkeä tietolähde, kun vuonna 2017 sen mainitsi vain 53% – 13 prosenttiyksikön pudotus. Uskomme saman trendin myös jatkuvan.

Luonnollisesti toimittajat hyödyntävät myös muita kanavia: 33% mainitsee hyödyntävänsä blogeja, 28% Google alerts-palvelua, 26% Youtubea ja 24% Linkediniä. Facebook ja Twitter ovat kuitenkin selkeästi muita verkkolähteitä edellä, sillä yli puolet vastaajista kertoo käyttävänsä niitä työssään (Taulukko 1).

Facebook on selvästi muita edellä myös uutisten jakelukanavana. Kun toimittajilta kysyttiin, mitä kanavia he käyttävät uutisten jakeluun, Facebookin nimesi 66% vastaajista kansainvälisesti. Käytössä on kuitenkin alueellisia eroja, pohjoismaisten toimittajien ollessa innokkaimpia käyttäjiä. Myös Twitter nauttii suhteellisen suurta suosiota jakelukanavana, joskin suosio on hieman alhaisempi Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa (Taulukko 2).

Taulukko 1. Mitä sosiaalisen median kanavia toimittajat käyttävät uutisten löytämiseen? 

Keskiarvo US, UK, CA,
AUS & IR
Pohjoismaat Keski-Eurooppa
(DACH)
Facebook 55.40% 49.92% 68.36% 47.50%
Twitter 50.11% 51.61% 49.42% 45.50%
Blogit 32.73% 32.77% 33.49% 34.00%
Google Alerts 27.82% 35.33% 13.63% 31.50%
Youtube 25.93% 22.82% 28.41% 33.00%
LinkedIn 24.34% 27.26% 23.79% 16.50%
Reddit 5.59% 7.35% 4.39% 2.50%
Quora 1.89% 2.14% 1.62% 1.50%

Taulukko 2. Mitä kanavia toimittajat käyttävät uutisten jakeluun?

Keskiarvo US, UK, CA,
AUS & IR
Pohjoismaat Keski-Eurooppa
(DACH)
Facebook 66.06% 67.53% 72.06% 51.00%
Twitter 52.34% 66.92% 39.03% 34.50%
LinkedIn 19.76% 25.91% 14.55% 12.00%
Youtube 13.88% 16.31% 9.93% 14.50%
Facebook LIve 8.82% 11.59% 5.77% 6.50%
Snapchat 2.64% 2.44% 3.46% 2.00%

Saako Facebook valeuutiset kuriin?

Sosiaalista mediaa kohdanneet valeuutisskandaalit ovat saaneet Facebookin ryhtymään toimiin ongelman ratkaisemiseksi. Yritys on ottanut useita askelia taltuttaakseen botit ja trollit, jotka vääristävät julkista keskustelua ja ohjaavat sitä kohti äärimielipiteitä.

Facebook ilmoitti alkuvuodesta, että se alkaa priorisoida ystävien, perheen ja ryhmien julkaisujabrändi- ja mediasisällön sijaan. Lisäksi Facebook on alkanut keskittyä paikallisiin uutisiinvähentääkseen valeuutisten saamaa näkyvyyttä. Yhdysvalloissa Facebook on alkanut myös näyttää lisätietoa jaetuista artikkeleista tarjotakseen ihmisille mahdollisuuden itse arvioida sisällön luotettavuutta. Vielä on kuitenkin aikaista sanoa, kuinka hyvin nämä toimenpiteet toimivat valeuutisten kitkemisessä.

Perinteisten taktiikoiden paluu

Uutismedioiden kamppaillessa uskottavuuden ja kestävyyden kanssa, toimittajien täytyy olla skeptisempiä sosiaalisen median kautta hankittua tietoa kohtaan. Faktojen tarkistaminen ja alkuperäisen lähteen löytäminen ovat edelleen journalismin ytimessä.

– Tekniset alustat ovat pääasiassa alustoja – ne eivät tavallisesti ole faktapohjaisen tiedon lähteitä, tarkentaa Ruotsin Microsoftin viestintäpäällikkö Johanna Snickars.

Tästä syystä kanavat, joita toimittajat ovat perinteisesti hyödyntäneet uutisten lähteenä, ovat taas ajankohtaisempia kuin koskaan.

Mynewsdeskin selvityksen mukaan yli 75% toimittajista nimeää yhä henkilökohtaiset kontaktinsa parhaaksi lähteekseen. Ensikäden tieto on aina arvokkaampaa kuin toissijaisesta lähteestä saatu tieto.

Ja kuka sanoi, että perinteisten lehdistötiedotteiden aika olisi ohi? Se on toimittajien keskuudessa toiseksi luotetuin tietolähde ja sen merkitys on kasvanut vuoteen 2016 verraten sekä englanninkielisissä maissa että Keski-Euroopassa. Brändien ei siis kannata aliarvioida tiedotteiden merkitystä viestinnässä medialle.

Taulukko 3. Mitä perinteisiä kanavia toimittajat käyttävät säännöllisesti uutisten löytämiseen?

Keskiarvo US, UK, CA,
AUS & IR
Pohjoismaat Keski-Eurooppa
(DACH)
Henkilökohtaiset kontaktit 76.49% 73.97% 77.14% 84.50%
Sähköposti: Lehdistötiedote 74.07% 75.96% 68.59% 79.50%
Sähköposti: Uutiskirjeet, uutisvahdit 62.81% 61.41% 62.12% 69.50%
Kuulopuhe 58.59% 59.42% 59.35% 57.50%
Viestintäalustat 24.49% 22.36% 30.48% 18.00%

Hyödynnä useita kanavia

Digiaikana viestijät eivät kuitenkaan voi keskittyä vain yhteen kanavaan. Suosituksemme viestijöille onkin käyttää useita eri kanavia PR- ja viestintätyössä. Hyödyntämällä sekä perinteistä sähköpostilla lähetettyä tiedotetta että sosiaalista mediaa viestijä nostaa mahdollisuuksiaan ansaita näkyvyyttä mediassa. Varmistaakseen uutisten virheettömyyden ja poliittisen puolueettomuuden, myös toimittajien täytyy hyödyntää useita eri lähteitä uutisten ideointiin ja taustatyöhön.

Jos haluat lukea lisää sosiaalisen median roolista journalismissa, lataa maksuton e-kirjamme Social Media Reset (englanninkielinen).

Jaa artikkeli